Suomalaisen koulun ilmapiiri ja työrauha saavat heikon arvosanan sekä koulujen oppilailta että rehtoreilta.
Suomalaisrehtorit pitivät 28 OECD-maan vertailussa koulunsa oppimisilmastoa huonompana kuin kollegansa missään muussa maassa Kreikkaa lukuunottamatta.
Vertailuun osallistui myös teollisuusmaiden järjestön ulkopuolisia maita, joista Venäjän koulujen rehtorit olivat ilmapiiriin suomalaisiakin tyytymättömämpiä. Tyytyväisimpiä kouluihinsa olivat Etelä-Korean, Tanskan, Japanin ja Tshekin rehtorit.
Myös 15-vuotiaat koululaiset arvioivat Suomessa oppimisilmaston viileämmäksi kuin ikätoverinsa keskimäärin. Muiden Pohjoismaiden tulokset vastasivat Suomea.
Myönteisimmin kouluaan arvioivat Japanin, Venäjän, Latvian, Puolan, Sveitsin, Unkarin ja Etelä-Korean nuoret.
Suomalaisoppilaista 41 prosenttia valitti hälinää ja epäjärjestystä, kun muissa maissa parempaa työrauhaa kaipasi 31 prosenttia oppilaista.
Suomessa oppilaat valittivatkin muita maita yleisemmin, ettei tuntityöskentelyssä tahdota päästä alkuun, opettaja joutuu odottamaan luokan hiljentymistä, eivätkä oppilaat kuuntele opettajaansa.
Suomen rehtoreista peräti 60 prosenttia katsoi oppilaiden häiritsevän tunteja, kun OECD:n keskiarvo oli 42 prosenttia.
Oppilaiden ja rehtoreiden arviot poikkesivat sen sijaan siinä, että rehtorit olivat myös huolissaan oppilaiden lintsaamisesta, myöhästelystä ja poissaoloista, nuoret taas eivät.
Tutkijat arvioivat nuorten käsityksen realistiseksi: Suomessa koulutyötä ei nimittäin laiminlyödä sen kummemmin kuin muuallakaan.
Professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta katsoo rehtorien huolen johtuvan ennen muuta siitä, että laiminlyönteihin suhtaudutaan Suomessa vakavammin.
Vastaukset kertovat myös, että päihteet ovat Suomessa joko pienempi ongelma kuin muualla tai pulmaa ei ainakaan pidetä meillä yhtä vakavana.
Suomessa nuorten alkoholin- tai huumeidenkäyttö huoletti vain viittä prosenttia rehtoreista, kun OECD-maissa päihteistä kantoi huolta keskimäärin 9 prosenttia rehtoreista.
Vertailun tiedot ovat peräisin samasta Pisa-tutkimuksesta, jossa Suomen koululaiset viime vuonna loistivat luku-, lasku- ja luonnontieteen taidoillaan. Toissa vuonna kerätyn aineiston ensimmäiset tulokset julkistettiin joulukuussa.
Keskiviikkona Jyväskylän yliopistossa julkistettiin suurtutkimuksen Suomea koskeva pääraportti.
Kolmen vuoden välein jatkuvan Pisa-tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksen rahoittavat opetusministeriö, Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopisto.