Noin puolet peruskouluista on lakkautettu sitten 1990-luvun alun. Vaikka syy on yksinkertainen, oppilasmäärien vähentyminen ikäluokkien pienentyessä, liki jokainen koulukuolema aiheuttaa vilkkaan poliittisen keskustelun.
Koulujen sulkemista vastustetaan usein väittämällä oppimisen pienissä kouluissa ja ryhmissä tuottavan parempia tuloksia kuin suuremmassa joukossa. Väitteelle ei löydy perusteita. Tutkimusten mukaan koulumenestys on edelleen kiinteässä yhteydessä oppilaan sukupuoleen ja kotitaustaan.
Helsingin ja Tampereen yliopistoissa tehdyn, vielä julkistamattoman tutkimuksen mukaan koulumenestyksen suurin yksittäinen selittäjä löytyy kotoa, vanhempien koulutuksesta ja asemasta.
Koulutettujen ja hyvässä asemassa olevien vanhempien lapset menestyvät opintiellä edelleen muita paremmin. Koulutettujen vanhempien asenne koulutusta kohtaan on usein suopea, mikä heijastuu myös lasten asenteisiin.
Eri kouluilla on toki eronsa, mutta nekin selittyvät pääasiassa oppilaiden valikoitumisella. Ihmisten asuminen on eriytynyt sosiaalisen aseman mukaan, mikä heijastuu kouluihin.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista edelleen suurin osa jatkaa opiskelua lukiossa kun taas peruskoulun käyneiden vanhempien jälkikasvun suunta on muualle, alemman asteen koulutukseen. Sekä kouluja käyneiden että kouluja käymättömien vanhempien tytöt hakeutuvat lukioon poikia aktiivisemmin.
Opetusryhmien koolla ei ole todettu olevan suoraa yhteyttä koulussa pärjäämiseen. Isoissa ja pienissä kouluissa opitaan yhtä hyvin tai huonosti eivätkä tulokset ole kiinni koulun koosta. Sen sijaan sukupuolella on merkitystä: tytöt yltävät poikia parempiin tuloksiin.
Tutkimukset antavat tärkeää taustatietoa päättäjille tehdä kouluja koskevia ratkaisuja. Peruskoulujen määrän lasku ei ole pysähtynyt, ja yhä useamman lukionkin kohtaloa joudutaan pohtimaan. Monilla alueilla oppilasmäärän lasku jatkuu, samoin muutto keskuksiin.
Asia on erittäin ajankohtainen Oulussa, jossa kaupunginvaltuuston pöydällä on merkittävä lukioita koskeva rakennemuutos, niin sanottujen kampuslukioiden perustaminen ja pienten lukioiden lakkauttaminen.
Vaikka taloudellista hyötyä pienten koulujen sulkemisesta ei kaikissa tapauksissa kyetä osoittamaan, Oulussa lukiorakenteen muutos vähentäisi merkittävästi tarvetta uusiin kouluinvestointeihin ja toisi miljoonasäästöt ainakin sitä kautta.
Viime aikoina on perätty rakenteellisia uudistuksia. Ne ovat juuri tämän kaltaisia toimenpiteitä.
Mikäli tutkimuksiin on vähänkään uskominen, koululaisten vanhempien ei kannata olla huolissaan oppimistuloksista uudessa ympäristössä. Ne liittyvät enemmän muihin tekijöihin kuin oppilaitosten fyysiseen sijaintiin tai kokoon.
Eri asia on, leikataanko samassa rytäkässä varsinaisia opetuksen menoja. Jos näin tapahtuu, tehdään suuri karhunpalvelus.