Kou­lu­mat­kai­li­jat vievät re­rurs­se­ja nor­maa­lil­ta työltä, ja siksi vie­rai­li­joil­ta pe­ri­tään Oulussa maksu – tar­koi­tus ei ole kui­ten­kaan tehdä voittoa

Myös Pudasjärven hirsikampuksella pääsääntöisesti peritään maksu perusopetuksen järjestämiseen liittymättömistä vierailuista. Hirsikampuksella on kolmen ja puolen vuoden aikana käynyt noin 2 500 ulkomaalaista.

Kuva: Toivo Kiminki

Oulun kaupunki on jo usean vuoden ajan perinyt maksuja kouluissa vierailevilta koulutusmatkailuryhmiltä. 

Esimerkiksi Hyvinkäällä on juuri alettu periä maksuja ulkomaisten ryhmien koulutusmatkavierailuista kouluihin. Oulussa tämä on ollut arkea jo vuosikausia.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, miksi maksullisia vierailuja tarvitaan? 

– Vierailut ovat lisääntyneet ihan valtavasti. Me heräsimme jo muutama vuosi sitten siihen, että ne sitovat meiltä työpanosta, resursseja ja aikaa. Lähdimme muutama vuosi sitten tuotteistamaan asiaa ja laskettiin kustannukset. Se on vakiintunut toimintatavaksi.

Ovatko vierailut maksullisia, jotta saataisiin voittoa?

– Ei niitä järjestetä voiton takia. Kustannukset peritään pois. On yritetty tehdä huolellista työtä sen suhteen.

Vaikka osa vierailuista on maksullisia, ilmaisetkin kouluvierailut työllistävät kouluja joka tapauksessa?

– Juuri niin. Meillä on ystävyyskaupunkitoimintaa. Ja jos presidentti tai vastaava henkilö tulee vierailulle, emme me ala miettimään, laitetaanko laskua perään.

Suunnittelija Eija Ruohomäki Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista, miten on käytännössä toimittu?

– Kaikki normaali kansainvälisyys, jota kaupunki tekee esimerkiksi ystävyyskaupunkien kanssa tai koulut ja päiväkodit verkostojensa kanssa esimerkiksi EU:n Erasmus+-ohjelmassa, on maksutonta. Oppilasryhmien ja opettajaryhmien vierailut ovat tällöin maksuttomia. Jos vierailu ei ole tärkeä kaupungin oman tai koulujen tai päiväkotien kansainvälistymisen kannalta, eli vierailu on satunnaista tai on koulutusmatkailua, laskutetaan vierailijoilta kulut vierailusta.

Mihin vierailumaksut käytetään?

– On huomattu, että suurin asiantuntemus koulutuksesta ja kasvatuksesta on niissä yksiköissä, jotka tekevät sitä päivittäin. Meillä ei ole esimerkiksi vierailuemäntää, joka pintapuolisesti esittelisi toimintaa. Haluamme oikeasti kertoa asioista kiinnostuneille koulutusmatkailijoille. Yhdessä rehtoreiden, päiväkodinjohtajien ja muiden johtajien kesken on sovittu, että peritään kulut vierailusta. Perustoimintarahoituksella ei voida tällaista toimintaa tehdä. Vierailun kulut riippuvat esimerkiksi siitä, kuinka pitkä vierailu on ja kuinka paljon siihen täytyy valmistautua. Koululla katsotaan, mihin korvaus käytetään. Sijaisen palkkaamiseen tarvittavat kulut ovat yksi kohde. Kielitaitoisen esittelijän tilalle tunnille opettajaksi tarvitaan sijainen. Vierailijat saattavat myös haluta vaikka koululounaan. Se on Suomen yksi erikoisuus.

Mitä hyötyä maksuista on ollut?

– Tällä menettelyllä on päästy siihen tilanteeseen, että kaikki pyydetyt vierailut on pystytty järjestämään. Ne voivat olla yksittäisiä päiviä tai vähän pitempiaikaisia, jolloin jonkin teeman ympärille halutaan rakentaa vierailu. Usein voi puhua täydennyskoulutuksesta ja siinä voi olla yhteistyökumppanina esimerkiksi Oulun yliopisto tai Oulun seudun ammattiopisto.

Mistä koulutusmatkailuvieraita erityisesti tulee?

– Japani ja Kiina ovat näkyneet tässä suhteessa viime aikoina hyvin oleellisesti näihin maihin kohdistetun markkinoinnin ansiosta. Näissä maissa voi myös olla menossa joku koulutusuudistus, johon he haluavat Suomesta tukea. Oulun seudun matkailustrategiaan kuuluu tavoite, että Oulu haluaa olla Pohjoismaiden johtava koulutusmatkailukeskus. Euroopasta vierailijat tulevat useimmiten itse EU:lta saamallaan hankerahoituksella, jonka määrä koko ajan kasvaa. Ennen oli enemmän pinnalla normaali EU-painotteinen kansainvälisyys ja verkostotoiminta. Markkinoinnin ansiosta maksullisten vierailujen kysyntä on kasvanut Aasiasta.