Neljännes yli kahden kilometrin koulumatkoista tehdään talvisin autolla, havaittiin Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella tehdyssä tutkimuksessa.
Tutkimus on osa Tampereen naapurikunnassa Kangasalla toteutettua Omin jaloin kouluun -hanketta. Siinä on selvitetty mahdollisuuksia lisätä kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla ja parantaa koulumatkojen liikenneturvallisuutta.
Tutkimuksessa oli mukana kolmen ala-asteen ja yhden yläasteen oppilaita. Ala-asteella vanhemmat vastasivat kyselyyn ja yläasteella oppilaat itse. Kyselyyn vastasi noin 1 300 oppilasta tai heidän vanhempaansa.
Autolla kouluun saattaminen oli yleistä erityisesti ensimmäisen luokan oppilailla ja yli kahden kilometrin koulumatkoilla. Kyyditseminen on yleistä talouksissa, joissa on useampia autoja.
Kouluun viemisen syitä olivat autolla kulkemisen nopeus, vaivattomuus ja huonot sääolosuhteet. Puutteet koulureitin liikenneturvallisuudessa eivät kyselyn mukaan olleet määräävä tekijä autolla kouluun kuljettamiseen.
Kyselyyn vastanneet pitivät parin kilometrin koulumatkaa sopivana kävelymatkana. Pyörämatkan sopiva pituus oli 3-4 kilometriä.
Suurin osa ala-asteen koulumatkoista olisi kuljettavissa kävellen tai pyöräillen, sillä koulumatka on yleensä melko lyhyt. Erikoistutkija Hanna Kalenojan mukaan lapsia voitaisiin kannustaa kulkemaan omin jaloin varsinkin 2-3 kilometrin koulumatkoja.
- Sillä olisi tärkeitä arkiliikunnallisia vaikutuksia. Ympäristöongelmat ja liikenneturvallisuuskin paranisivat, koska saattoliikenne on ongelmallista koulujen ympäristössä, Kalenoja sanoo.
Tutkija muistuttaa, että koululaisen saattomatkalle ei välttämättä tarvita henkilöautoa. Auton sijasta vanhemmat voivat lähteä koululaisen kanssa matkaan pyörällä tai kävellen.