Rasvattoman maidon suosio kouluissa on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Muutaman viime vuoden aikana se on kirinyt kevytmaidon ohi ja on nyt veden kanssa suosituin ruokajuoma oppilaitoksissa.
Viime vuonna rasvattoman maidon osuus koulumaidosta oli yli puolet ja kevytmaidon 37 prosenttia. Koulujen jakeluautomaateissa on jo enimmäkseen rasvatonta maitoa, ja kevytmaitoa, laktoosittomia ja maidottomia vaihtoehtoja sekä piimää on tarjolla purkeissa.
"Suuressa osassa kouluja on tarjolla sekä rasvatonta että kevytmaitoa. Tämä on suositeltavaa, sillä valikoima lisää kulutusta", ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka Maito ja terveys ry:stä toteaa.
Lallukan mukaan lapset ja nuoret juovat yleensä koulussa sitä maitoa, jota ovat tottuneet juomaan kotonaan.
Terva-Toppilan yläkoululaisten ruokaillessa saa hakemalla hakea tyttöä, joka joisi ruuan kanssa maitoa. Melkein kaikkien tarjottimilla on vesilasi tai kaksi.
"Kyllä me olisimme ottaneet, jos olisi ollut laktoositonta rasvatonta maitoa. Nyt oli vain kevyttä", yhdestä pöydästä puolustaudutaan.
"Vesi on suosittua ainakin viides- ja kuudesluokkalaisten tyttöjen keskuudessa. En tiedä, pitääkö sitä sitten olla niin laiha, ettei voi edes maitoa juoda", Tuula Väisänen Terva-Toppilan alaluokkien keittiöstä pohtii.
Kaiken kaikkiaan alaluokkalaiset juovat Väisäsen mukaan kuitenkin hyvin maitoa. "Maidon juonti on myös kausiluontoista: kesäaikaan vettä hörpitään enemmän, ja kylmä ja pimeä lisäävät maidon kulutusta koulussa", hän on huomannut.
Maidon kulutus on laskenut 1950-luvulta alle puoleen. Ainakin osasyynä tähän on kulutuksen ja valikoiman laajeneminen muihin maitotuotteisiin. "Nykyisin maitovalmistevalikoima on hyvin laaja. Maidon lisäksi syödään jugurttia, viiliä, rahkaa, juustoa, jäätelöä ja piimää, ja ruuanvalmistuksessa käytetään erilaisia maitovalmisteita", Katariina Lallukka selvittää.
Hän arvelee, ettei maitotuotteiden kokonaiskulutus ole välttämättä laskenut lainkaan.
Ainakin maitovalmisteiden tuotantoon käytetyn maidon määrä on pysynyt samalla tasolla kuin 1950-luvulla.
"Esimerkiksi juuston kulutus on seitsenkertaistunut viime vuosisadan puolivälistä", Lallukka mainitsee.
Hänen mukaansa suomalaiset juovat keskimäärin riittävästi maitoa ja saavat ravinnostaan tarpeeksi kalsiumia. "Parannettavaa on tietenkin niillä, jotka jäävät keskiarvojen alle."
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat nestemäisten maitovalmisteiden käytössä kärkipäässä. Jugurtin ja hapanmaitotuotteiden kulutuksessa Suomi jää neljänneksi ja juuston syönnissä sijalle kahdeksan.