Kou­lu­la­ki muuttuu yh­te­nään

Espanjan koulujärjestelmä ontuu. Paikallisen koulutuksen taso on erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi UNESCO:n ja OECD:n tekemissä, lipsunut pahan kerran EU-maiden keskitason alapuolelle.

Uskonnonopetus nostattaa Espanjan koulumaailmassa perinteisesti eniten tunteita.
Uskonnonopetus nostattaa Espanjan koulumaailmassa perinteisesti eniten tunteita.
Kuva: EPA

Espanjan koulujärjestelmä ontuu. Paikallisen koulutuksen taso on erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi UNESCO:n ja OECD:n tekemissä, lipsunut pahan kerran EU-maiden keskitason alapuolelle.

Espanjassa käydään nyt samanlaista taistelua yleisten ja yksityisten koulujen välillä kuin Suomessa työssäkäyvien äitien ja kotiäitien välillä: kumpi on lapselle parempi?

Koska Espanjassa koulutuksesta vastaavat eri autonomiset alueet, eikä keskushallinto, vastaus piilee hyvin pitkälle siitä, missä perhe asuu.

Erot opetuksen laadussa alueelta toiselle ovat hyvin suuret. Madridin pääkaupunkiseudulla ja Barcelonassa jopa varakkaat henkilöt saattavat kouluttaa jälkikasvunsa yleisissä tai valtion tukemissa yksityiskouluissa.

Vastaavasti etelän Andaluciassa vaatimattomistakin oloista kotoisin olevat lapset käyvät usein yksityiskoulua, johon perhe saattaa hyvinkin käyttää paljon enemmän rahaa kuin asunnon hankintaan. Mutta vaikka autonomiset alueet vastaavat koulutuksen laadusta, koulujärjestelmä ja siihen vaikuttavat lait määrätään Madridin keskushallituksen puolesta

Espanjassa on hyvin tavallista, että jo kolmivuotiaat lapsukaiset käyvät esikoulua. Useimmiten esikoulut sijaitsevat peruskoulun ala-asteen yhteydessä, ja näin saadaan varmistettua paikka halutulle ala-asteelle.

Vaikka oppivelvollisuus alkaa virallisesti vasta kuusivuotiaana, siinä iässä on aivan turhaa hakea jälkikasvulle koulupaikkaa niin kutsutuista hyvämaineisista kouluista.

Koulupaikka on hankittava 3-4 -vuotiaana tai paikallinen kouluhallitus osoittaa koulupaikan sieltä, mistä vapaa nyt sattuu löytymään: yleensä sellaisesta koulusta, mihin ei syystä tai toisesta ole jonoa. Suomalainen tapa pitää lapset kouluikään asti kotona ei Espanjassa löydä juuri vastakaikua.

Yleiset koulut ovat Espanjassa ilmaisia, vaikka esimerkiksi kouluruokailusta saatetaan periä maksua. Kaikissa kouluissa ei ole kuitenkaan ruokailumahdollisuutta. Paljon mainostetut ilmaiset koulukirjatkin ovat edelleen lähinnä teoriaa. Yksityiskoulujen oppilaat eivät tietenkään ilmaiskirjoja saa.

Espanjalainen koulumaailma joutui jälleen muutoksen keskelle, kun uutta opetuslakia alettiin soveltaa viime syksynä. Espanjan koululait ovat muutenkin kokeneet mullistuksia viime vuosina. Lainsäädäntöä on uudistettu tiiviiseen tahtiin, ja erilaiset kirjainyhdistelmät ovat vilisseet sanomalehtien otsikoissa.

Uusin laki tuntee nimen Loe. Kyseinen sosialistihallituksen aloitteesta vuonna 2006 hyväksytty laki on ollut aika ajoin kovan arvostelun kohteena. Sitä edelsi oikeistohallituksen lyhytikäinen Loce, jonka sosialistit hyllyttivät ennen toimeenpanoa heidän päästyään valtaan 2004.

Viimeisin lakipaketti tarkoittaa jälleen suurta muutosta, sillä vanhemmilla on peruslaillinen oikeus valita lasten koulutuspaikka. Jaottelu julkisiin, yksityisiin sekä avustettuihin yksityiskouluihin säilyy muuttumattomana.

Uutta koululakia on kuitenkin arvosteltu muun muassa siitä, että luokalta toiselle siirtyminen on entistä helpompaa. Tämä laskee tasoa.

Suurimmat tunteet kuohuvat uskontoon ja sen opetukseen liittyvien aiheiden ympärillä. Katolisessa maassa on kirkkoa lähellä olevien koulujen määrä on suuri.

Katolista kirkkoa on suututtanut erityisesti uusi oppiaine kansalaistaito ja ihmisoikeudet. Kirkon mielestä näiden asioiden opettaminen kuuluu uskonnonopetukseen. Katoliset piispat ovat maalailleet kauhukuvia siitä, miten José Luis Rodríguez Zapateron sosialistihallitus on viemässä Espanjan kansaa moraaliseen rappioon.

Ilmoita asiavirheestä