Oulu Uniongelmat vaivaavat yhä useampia suomalaislapsia ja -nuoria. Lasten nukkumaanmenoajat ovat venyneet ja nukahtamisvaikeudet lisääntyneet.
Jopa joka neljäs leikki- ja kouluikäinen suomalaislapsi kärsii jonkinlaisista unihäiriöistä. Murrosikäisistä tytöistä noin 15 ja pojista 8 prosenttia kokee nukahtamisen vaikeaksi tai heräilee öisin.
Unen päästä on vaikea saada kiinni, jos koululaisen ilta on täynnä erilaisia harrastuksia ja muita aktiviteettaja. Nukkumiselle ei jää tarpeeksi aikaa, kun aamulla pitää herätä kahdeksaksi kouluun.
"Valitettavan usein liikuntaharrastukset painottuvat myöhään iltaan. Pari tuntia ennen nukahtamista pitäisi varata rauhoittumiselle", sanoo lastenpsykiatri Tiina Tirkkonen Medifamilia Oy:stä. Hän puhui aiheesta keskiviikkona Pohjolan Lääkäripäivillä Oulussa.
Suomalaistutkimuksen mukaan joka viidennellä 5-6-vuotiaalla lapsella on televisio omassa huoneessaan. Nämä lapset katsovat televisiota keskimäärin 1,4 tuntia päivässä.
"Television katselu on yhteydessä unihäiriöihin ja päiväväsymykseen", Tirkkonen jatkaa. Myös lasten vanhempien tv:n katselu häiritsee lasten unta.
Univaje heikentää
suorituskykyä koulussa
Tietokoneen käyttö viivyttää usein nukkumaanmenoa, kun netti vie mukanaan. Tirkkosen mielestä tietokone pitäisi sijoittaa perheen yhteisiin tiloihin pois lapsen huoneesta. Myös energia- ja kolajuomat sekä kahvi ja tee voivat hidastaa unensaantia.
Pitkään jatkunut univaje aiheuttaa lapsille monenlaisia oireita. Lapset voivat alisuoriutua koulussa. Erityisesti tarkkaavuus ja muisti kärsivät unen puutteesta. Univaje lisää myös impulsiivisuutta, keskittymisvaikeuksia, muita käytösoireita, masennusta ja ahdistuneisuutta.
"Puuttumalla lapsen unihäiriöihin ajoissa voitaisiin usein välttyä psyykkisiltä oireiluilta", Tirkkonen toteaa.
Hän tapaa jatkuvasti työssään univajeesta kärsiviä lapsia. Univelka voi saada aikaan myös adhd-tyyppistä oireilua, mutta toisaalta adhd ja autismikirjon häiriöt saattavat aiheuttaa unihäiröitä.
Toisinaan lapsi on tullut vastaanotolle keskittymisvaikeuksien ja häiriökäyttäytymisen vuoksi, ja kun asiaa aletaan selvitää, syyksi paljastuu liian vähäinen yöuni.
Tirkkonen on tavannut koululaisia, jotka nukkuvat jopa vain viisi tuntia vuorokaudessa. Unen tarve vaihtelee lapsillakin, mutta koululaiset tarvitsevat keskimäärin kymmenen ja leikki-ikäiset 12 tunnin yöunet.
Viikonlopun uniputki
ei ole paras ratkaisu
Uniongelman takaa löytyy joskus huolia ja stressiä. Koulussa tai arjessa on ikäviä asioita, kuten kiusaamista tai suorituspaineita. Joillakin sisäinen kello kulkee eri aikaa kuin yhteiskunta. Toiset meistä ovat iltavirkkuja.
Uniongelmat aiheuttavat lapsille paineita. Jos uni ei tule helposti, lapsi kokee tilanteen ahdistavaksi. Huolta ei lievennä vanhemman tiukka vaatimus: "Pää tyynyyn, kohta on aamu." Lapsi kokee, ettei hän taaskaan selviä ja huominen on pilalla.
Tirkkonen suosittelee univaikeuksista kärsiville lapsille säännöllistä rytmiä läpi viikon ja toistuvia iltarutiineja. Jos arjen univajeen korvaa nukkumalla viikonloppuisin kahteentoista, sunnuntai-iltaisin on vaikea saada unta - ja kierre jatkuu.
Vanhempien kannattaa kysyä lapselta päivän tapahtumista ja huolista. Pelotkin haittaavat unta. Pimeän pelko on tavallinen kouluiässäkin. Yölamppu huoneessa voi auttaa. Unilääkkeitä lapsilla käytetään vain vaikeissa tilanteissa tilapäisesti.
Univaje on yhteydessä myös fyysisiin oireisiin, kuten lihavuuteen ja korkeaan verenpaineeseen.