Jyväskylä Nuoret uskovat aiempaa vähemmän omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähentynyt merkittävästi viiden viime vuoden aikana. Samaa tahtia on vähentynyt nuorten kiinnostus kemian opiskelua kohtaan. Tiedot ilmenevät filosofian tohtori Tuula Asunnan lauantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Media tärkeä
ympäristötiedon välittäjä
Tiedotusvälineet ovat luonnontieteiden opettajien lisäksi koululaisten tärkeimmät ympäristötiedon lähteet. Asunta harmittelee, että mediassa ympäristöuutisista korostuvat yleensä juuri ne negatiivisimmat. Myös kemianteollisuuden huono maine liittyy osaltaan tähän.
- Oppilaat ajattelevat usein, että kemianteollisuus vain pilaa ja saastuttaa. Öljykatastrofeista kyllä puhutaan ja kirjoitetaan, mutta samalla unohdetaan paljon hyvää, Asunta sanoo.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tutkimuksen mukaan ne oppilaat, jotka saavat muita enemmän millaista tahansa tietoa mediasta, suhtautuvat myönteisemmin ympäristöasioihin. Viime kädessä kaikki ympäristötieto vaikuttaa ihmisen asenteisiin myönteisesti.
Asunta uskoo, että hyvistä asioista puhumalla oppilaita voidaan innostaa opiskelemaan kemiaa ja suhtautumaan myönteisesti ympäristönsuojeluun. Asiat pitäisi esittää siten, että ei paasattaisi siitä, miten ilma ja vesistöt saastuvat, vaan mietittäisiin sitä, millä kaikilla tavoilla ihminen voi toimia ympäristön hyväksi. Kemianteollisuus ei ole pelkästään saastuttava mörkö, vaan se tuottaa paljon hyvääkin, Asunta muistuttaa.
- Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana asiat ovat kehittyneet valtavasti. Kemikaalit maaleista hiusväreihin ovat huomattavasti turvallisempia ja terveellisempiä kuin ennen. Lääketeollisuudella voidaan parantaa ihmisiä, ja monet 70-luvulla käytössä olleet aineet ovat nykyään kiellettyjä, Asunta listaa.
Tytöt poikia
ympäristömyönteisempiä
Asunta tutki 12-15-vuotiaiden suomalaisten ja frankfurtilaisten oppilaiden asenteita ympäristönsuojeluun ja kemian opiskeluun. Tulokset osoittavat, että tytöt suhtautuvat ympäristöasioihin huomattavasti myönteisemmin kuin pojat, ja saksalaisoppilaat myönteisemmin kuin suomalaiset.
- Vaikea sanoa, miksi saksalaisoppilaiden asenteet vaikuttavat niin paljon myönteisemmiltä kuin suomalaisten, Asunta miettii.
- Toisaalta saksalaiskoululaisetkaan eivät käytännössä toimi sen ympäristöystävällisemmin kuin suomalaisetkaan, päin vastoin.
Tyttöjen myönteisempi asenne sen sijaan ei ollut mikään yllätys. Sama on havaittu kaikkialla maailmassa tehdyissä tutkimuksissa.
- Tytöt eivät ole niin teknisiä ja rahan perässä juoksijoita. Muutenkin he kannattavat pehmeitä arvoja poikia enemmän, niin myös ympäristön suhteen, Asunta kuvailee.