Kaikilla peruskoululaisilla saattaa tulevaisuudessa olla käytössään oma tietokone. Hallitus aikoo uudessa hallitusohjelmassaan toteuttaa laajan kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena on saada jokaisen peruskoululaisen käyttöön tietokone keskeiseksi oppimisen välineeksi. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) pitää linjausta tietoyhteiskunnan näkökulmasta tärkeänä.
"Meillä pitää olla se tavoite, että meitä pidetään edelleenkin yhtenä maailman kehittyneimmistä tietoyhteiskunnista ja tässä tavoitteessa täytyy myöskin pysyä. Pelkillä juhlapuheilla tähän ei päästä, konkretiaakin täytyy löytyä", hän selittää.
Lindénin mukaan vastaavanlaisista liikehdintää on myös joissakin muissa Euroopan maissa. Tanskassa saman kaltaista hanketta jo aloitellaan ja Kanadassa puolestaan se on jo varsin pitkällä. Siellä kaikki oppimateriaali on jo verkossa ja verkkoa hyödynnetään huomattavasti paremmin kuin Suomessa.
"On tärkeää, että me Suomessa emme jää junasta", ministeri herättelee.
Toimijat koolle
Kokeiluhanketta viedään eteenpäin hänen johdollaan. Lindén aikoo touko-kesäkuun aikana kutsua koolle alan keskeisiä toimijoita, joiden kanssa sen käytännön toteuttamista ryhdytään suunnittelemaan tarkemmin. Tarkoituksena on miettiä muun muassa sitä, kuinka laajalla alueella pilottikokeilu tehdään ja millä tavalla. Hanke toteutetaan ja rahoitetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Viestintäministerin mukaan asiasta ovat olleet kiinnostuneita erilaiset laitevalmistajat sekä sisältöjen ja ohjelmistojen tuottajat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei vielä tässä vaiheessa halua kommentoida hanketta.
Viestintäministeri huomauttaa, että aivan heti tietokoneita ei joka koululaisen käyttöön saada.
"Tämä on pitkän tähtäimen yleissuunnitelma".
Kova tavoite
Tavoite hankkia kaikille peruskoululaisille koneet on kova. Opetushallituksen mukaan esimerkiksi vuonna 2005 peruskouluissa yhtä tietokonetta kohden oli keskimäärin kahdeksan oppilasta.
"Se (tietokoneiden hankkiminen kaikille) olisi valtava investointi. Ilman muuta tällaiseen täytyy lähteä kokeilutoiminnan kautta", kommentoi opetushallituksen yli-insinööri Ritva Kivi. Hänen mukaansa se asettaa haasteita myös opetuksen järjestämiselle ja opettajien tietotekniikkaosaamiselle.
"Varmasti tämä asia joudutaan ottamaan esiin ihan opettajien peruskoulutuksessakin".
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen pitää hallitusohjelman kirjausta kertakaikkisen hienona ajatuksena.
"Tähän saakka on ajateltu, että tietokoneen käyttö kouluissa on suotavaa siksi, että ihmiset oppivat käyttämään tietokoneita. Nyt näkökulma on täysin uudenlainen. Tietokoneita käytetään välineenä oppia jotain uutta", hän summaa.
Ei mikään mullistus
Tulevaisuustutkimuksen dosentti Mika Mannermaa pitää tietokoneiden saamista jokapäiväiseen koulukäyttöön luonnollisena askeleena koulutuksen kehityksessä, ei minään "kvanttihyppynä".
"Sitä voisi verrata siihen, kun aikoinaan koululaisille annettiin käteen kirja", Mannermaa vertaa.
Kyse on Mannermaa mukaan perustyökalusta, jollainen useimmilla on jo kotona. Tietokoneiden saaminen jokaiselle koululaiselle on Mannermaan mielestä tärkeää myös tasa-arvon kannalta. Historiasta hän kaivaa esimerkiksi sen, kun kaikki oppivat varallisuuteen katsomatta lukemaan ja kirjoittamaan.
"On yhteiskunnallisesti tärkeää, että kone on kaikilla, ei vain rikkailla. Se on arvokasta", Mannermaa toteaa ja huomauttaa, että syrjäytyminen alkaa usein jo lapsena.
Mannermaa huomauttaa ministeri Lindénin tavoin, ettei nyt kaavailtu tietokonehanke ole maailmassa ainutlaatuinen.
"Monessa maassa ollaan pidemmällä, esimerkiksi Etelä-Koreassa."