Kou­lu­lai­sia 18:sta eri kan­sal­li­suu­des­ta

Qiyu Zhou on ekaluokkalainen kiinalaistyttö ja hän on yksi Oulun kansainvälisen koulun oppilaista. Qiyu on asunut Suomessa kolme vuotta ja hänen äidinkielensä on kiina. 7-vuotias tyttönen viihtyy remontoiduissa kansainvälisen koulun tiloissa.

Qiyu Zhou on ekaluokkalainen kiinalaistyttö ja hän on yksi Oulun kansainvälisen koulun oppilaista. Qiyu on asunut Suomessa kolme vuotta ja hänen äidinkielensä on kiina. 7-vuotias tyttönen viihtyy remontoiduissa kansainvälisen koulun tiloissa.

"Parasta täällä koulussa on oma luokkahuone ja teknologia", Qiyu kertoo. Seinällä oleva itse tehty sininen paperinen joutsenkin on tytön mieleen. Koulussa ekaluokkalainen 1b-luokkalainen Qiyu puhuu pääosin englantia.

"Koulussamme annetaan opetusta pääosin englanniksi. Ulkomaalaiset lapset saavat suomen kielen opetusta 3 tuntia viikossa, ja he ovat suomalaisten lasten äidinkielen tunneilla mukana niin paljon kuin mahdollista, kielitaidon mukaan", kansainvälisen koulun rehtori Raija Perttunen selvittää.

1-6-luokilla suomalaiset lapset saavat englannin opetusta 4 tuntia viikossa ja yläluokilla 3 tuntia viikossa.

Raja suomalaisten ja ulkomaalaisten lasten välillä on häilyvä. Qiyun luokkatovereista suurin osa sanoo olevansa suomalaisia, vaikkakin heistä usealla on jompikumpi vanhemmista ulkomaalainen.

Kansainvälisen taustan vuoksi luokassa osataan useaa kieltä. Englannin ja suomen lisäksi 1b-luokan lapset puhuvat kreikkaa, ranskaa, japania, flaamia, italiaa, kiinaa, ruotsia, koreaa ja persiaa.

Koulun 237 oppilaan joukossa on 18 eri kansallisuutta. Luokkia on ykkösestä yhdeksään.

"Suomen ja englannin lisäksi koulussa annetaan äidinkielen opetusta kiinaksi, italiaksi, kreikaksi ja saksaksi. Samaa äidinkieltä puhuvia lapsia pitää olla viisi, jotta heille perustetaan oman äidinkielen ryhmä", Perttunen selvittää.

Koko koulun oppilaista 80 prosenttia on suomalaisia tai suomensukuisia. "Loput lapsista ovat täysin ulkomaalaisia."

Koulun suosio on ollut kasvussa Suomen kansainvälistyessä. Sinne hakeutuu oppilaiksi umpisuomalaisiakin englannin kielen kiinnostuksen ja kansainvälisyyden vuoksi. "Tärkeimmät pääsyvaatimukset ovat kiinnostus englannin kielen opiskelemiseen ja riittävät valmiudet selvitä englanninkielisestä opetuksesta", Perttunen selvittää.

17. helmikuuta olevat pääsykokeet ovat rento tapahtuma. "Ekaluokkalaisten pääsykokeet ovat lapsiläheiset ja mukavat. Lapsille on leikkejä, piirtämis- ja väritystehtäviä, joissa testataan kuullunymmärtämistä ja puheen tuottoa", Perttunen kertoo.

"Ylemmille luokille hakeville on lisäksi kirjallista tuottamista, luetun ymmärtämistä ja eri oppiaineiden tehtäviä."

Vaikka koulu on suosittu, yleensä sisään pääsevät lähes kaikki halukkaat. Perttunen arvelee, että kouluun hakee useimmiten vain ne, joilla on motivaatio kohdallaan ja jotka osaavat jo englantia. Jokaisen kouluun hakeutuvan oppilaan ei tarvitse olla ulkomailla asunut tai vierasmaalainen.

YhdeksäsluokkalainenEmma Hirvisalo on täysin suomalainen tyttö, joka hakeutui kansainväliseen kouluun englanninkielisen leikkikoulun jälkeen. Kipinä kielen oppimiseen tarttui siellä.

Emma on yksi yhdeksännen luokan kolmestatoista oppilaasta, jotka pitivät keskiviikkona koulullaan museonäyttelyn. Jokainen oppilas oli tuonut luokkamuseoon itselleen viisi tärkeätä tavaraa, jotka kertovat heistä jotain. Emma esittelee leikkikitaran, joka on hänelle tärkeä.

"Sain tämän parhaalta kaveriltani joululahjaksi. Se muistuttaa minua siitä, että elämä ei ole hirveän vakavaa", Emma sanoo ja alkaa näppäillä leikkikitaraansa.

Kaikki yhdeksännen luokan oppilaat ovat tuoneet luokkamuseoon pehmolelunsa. Pehmolelut roikkuvat katosta ja niillä on silmät sidottuna. Emma kertoo syyn siihen, miksi ne eivät saa enää nähdä:

"Ne ovat kiertäneet lasten mukana ympäri maailmaa ja ovat joutuneet näkemään paljon pahoja asioita". Enää niiden ei tarvitse nähdä pahaa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä