Oulun kaupungin yhdessäkään koulussa, Heinätorin erityiskoulua lukuunottamatta, ei toistaiseksi ole saatavana koululääkäripalveluja. Myös normaalit lääkäreiden tekemät oppilaiden terveystarkastukset ovat jäissä.
Syynä epätavalliseen tilanteeseen on Oulua koetteleva lääkäripula. Sosiaali- ja terveystoimen terveysjohtajan Keijo Kosken mukaan kaupungista puuttuu tällä hetkellä 25 terveyskeskuslääkäriä.
"Kesästä lähtien tilanne on ollut samanlainen; kolmasosa Oulun kaupungin terveysasemien lääkäritarpeesta puuttuu. Toki se heijastuu myös kouluterveydenhuoltoon", Keijo Koski vahvistaa. Oulussa kouluterveydenhuollon piirissä on yhteensä yli 12 000 lasta ja nuorta.
Joen pohjoispuolen tilanne pahin
Kouluterveydenhoitaja Arja Karttusen mukaan kouluterveydenhuolto on saanut lääkäritilanteesta väliaikaisen ohjeistuksen. Se tarkoittaa, etteivät lääkärit vieraile kouluilla eivätkä tee lääkärintarkastuksia, mutta oppilaita voidaan tarvittaessa ohjata terveysasemille kunkin alueen omalääkäreille.
Tosin paineet lääkärille pääsyyn ovat kovat. Vain kiireellisissä tapauksissa lääkärin puheille pääsee nopeasti.
Ei kiireellisissä tapauksissa koululaispotilaat joutuvat jonottamaan lääkärille pääsyä alueesta riippuen muutamasta viikosta kuukausiin.
Terveysjohtaja Keijo Kosken mukaan pahin lääkäripula on Oulujoen pohjoisilla alueilla, Rajakylässä, Kaijonharjussa, Tuirassa ja Myllyojalla.
Rajakylän ala- ja yläasteen kouluterveydenhoitaja Ritva Rahkamaa kuvaa tilannetta terveydenhoitajien kannalta haasteelliseksi. "Kyllä lääkäriä monesti kaipaisi tueksi. Terveydenhoitaja ei voi tehdä kaikkea sitä mitä lääkäri, kuten esimerkiksi kirjoittaa lähetettä keskussairaalaan. Koululääkäreiden puuttuminen on puute, siitä ei pääse mihinkään", Rahkamaa kuvaa.
Rajakylässä lääkäritilanne on Oulun huonoimpia. Rahkamaan mukaan Rajakylän koululaisia, aivan kuten muitakin potilaita, joudutaan ohjaamaan myös Oulun muille terveysasemille.
Moni kyllästyy tähän kierrätykseen ja valitsee yksityisen lääkärin.
Rahkamaan mukaan Oulun onni on, että suurin osa kouluterveydenhoitajista on tehnyt työtään pitkään. "Siinä mielessä tilanne ei ole aivan turvaton. Tietenkin aina voi myös kysyä neuvoa, jos siltä tuntuu."
Mäntylän ala-asteen kouluterveydenhoitaja Kaisu Vikeväiselle koululääkäritilanne on tuttua jo vuosien ajan. Hän on työskennellyt viitisen vuotta Mäntylässä eikä sinä aikana lääkäri ole käynyt koululla kuin kaksi kertaa.
"Johtoportaan mukaan terveet lapset eivät hoitoa tarvitse. Mutta jos ajatellaan, että lääkärin palveluja tarjotaan vain ongelmaperheille, niin on se aikamoinen leima sellaisten ihmisten otsaan. Lääkärintarkastukset kuuluvat ehdottomasti kaikille lapsille", Vikeväinen puuskahtaa.
Hän iloitsee siitä, että tuntee Mäntylän lapset. Se helpottaa työskentelyä. "Jos joutuisi tällaisessa tilanteessa uuteen kouluun, niin kyllä olisi hankalaa."
Ei luvassa
nopeita ratkaisuja
Sosiaali- ja terveystoimen terveysjohtajan Keijo Kosken mukaan Oulun lääkäritilanteen tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta.
"Maine on mennyt. Terveyskeskuslääkärin työtä karsastetaan. Siihen on kamalan monta syytä, kuten moniongelmaiset potilaat, työn kiireellisyys, lääkärikunnan naisistuminen ja niin edelleen", Koski sanoo.
"Olemme pyrkineet tekemään asian eteen paljonkin, muun muassa palkkausta nostamalla, mutta tuntuu, ettei palkkausta ole vielä nostettu tarpeeksi esiin", Koski jatkaa.
Hän toivoo, että lääkäreiden tuleva kilpailuttaminen toisi lääkäripulaan helpotusta, mutta toteaa samalla, että kilpailuttamisen vaikutukset näkyvät vasta viiveellä.