Oulu
Miksi politiikka ei kiinnosta nuoria äänestysikäisiä? Kysymys nousee esille aina vaalien alla. Niinpä Madetojan musiikkilukio järjesti maanantaina eduskuntavaalipaneelin, jossa täysi salillinen lukiolaisia ja Pohjankartanon yläasteen oppilaita sai kuulla valittuja selityksiä "kovan luokan" ehdokkailta.
Paneelisteiksi oli saatu alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.), projektityöntekijä Matti Ahde (sd.), kaupunginvaltuutettu Pasi Orava (vihr.), kansanedustajat Inkeri Kerola (kesk.), Marja-Leena Kemppainen (kd.) ja Suvi Lindén (kok.).
Varsinaista väittelyä ei päässyt syntynyt, eikä se liene ollut tarkoitustaan. Ehdokkaat vastasivat kukin kiltisti vuorollaan oppilaiden ennalta laatimiin kysymyksiin. Selitysten perusteella olisi hyvin vaikea valita, ketä äänestäisi, sen verran samankaltaisia vastaukset olivat.
Pakollisille ruotsin
yo-kirjoituksille ei
Juontajat Liisa Järvenpää ja Matti Kemi aloittivat kysymyssarjan sillä, pitäisikö ruotsin yo-kirjoitusten olla pakollisia vai vapaaehtoisia.
Suvi Lindén totesi maassa olevan meneillään rakennekokeilun.
"Jos sen perusteella hyvältä näyttää muutoin, niin ruotsin yo-koetta ei tarvita. Kannatankin valinnaisuutta. Ruotsin kieltä kuitenkin tarvitaan erilaisissa tehtävissä, joten sen opiskelu on tarpeen."
Kemppainen sanoi kannattavansa vapaaehtoista ruotsia. "Suomi kuitenkin tarvitsee kaksikielisen osaamisen. Viimeistään eduskunnassa on tullut huomaamaan, että myös ruotsia tarvitaan."
Kerolan mielestä kokeiluja on jatkettu jo tarpeeksi pitkään, ruotsista pitäisi tehdä vapaaehtoinen. "Ja pakkoruotsin termin käyttö tulisi ehdottomasti poistaa."
Orava oli myös vapaaehtoisuuden kannalla. "Ruotsia voisi lukea, mutta kunkin pitäisi saada päättää, kirjoittaako vai ei. Toivon kyllä, että kirjoitettaisiin, koska siitä on myöhemmin hyötyä."
Ahde sanoi käytännön osoittaneen, että kaikissa virallisissa tapahtumissa neuvottelukielenä Skandinaviassakin käytetään englantia.
"Pyrkimyksenä pitäisi olla vapaaehtoisuuteen pääseminen, mutta Suomen pitäisi kuitenkin säilyä kaksikielisenä."
Korhonen sanoi, ettei ole missään tapauksissa uskonut pakkoon. Myös hän oli vapaaehtoisuuden kannalla.
"Kaksikielisyys on on kuitenkin eräänlainen edellytys, sillä kirjoittaneilla on paremmat mahdollisuudet päästä työelämään."
Natoon menosta kaikki olivat yhtä mieltä: tällä hetkellä ei, mutta asiaa voidaan harkita tai ainakin aloittaa keskustelu vuonna 2004, jolloin turvallisuuspoliittinen selonteko valmistuu.