Oulunsalossa lähes 500 oppilaan yläasteella keskinäisiä kiistoja sovittelevat toiset oppilaat. Koulu lähti toisena Pohjois-Suomessa kokeilemaan vertaissovittelua oppilaiden pikkukiistojen sopimisessa. Se toinen koulu on Kuusamossa
Helmikuun alusta alkaen yläasteen oppilaat ovat ratkoneet ongelmia keskenään. SPR koulutti 24 oppilasta vertaissovittelijoiksi, jotka kaikki vuorollaan päivystävät viikon.
Nimittelyä ja
haukkuja
Myös kaikki opettajat ovat olleet koulunpenkillä. Heistä kolme, erityisopettaja Helinä Alapuranen, talousopettaja Marjatta Vesterinen ja tukioppilasohjaaja Päivi Marjainen auttavat oppilaita ja osallistuvat myös päivystykseen.
Joka päivä kello 13 kaksi vertaissovittelijaa on tavattavissa koulukuraattorin huoneessa, jota käytetään myös sovittelutilana.
Nimitelty Ville Kosola ja haukkuja Annukka Haapalahti toivotetaan tervetulleiksi vertaissovitteluun. Sovittelijoina ovat päivystävät Maria Tervaniemi ja Mirjami Haapsaari, jotka kertovat tulijoille sovittelun kulun, sen luottamuksellisuuden ja vaitiolovelvollisuuden.
"Ei ole mitään soviteltavaa", Annukka sanoo alkajaisiksi. "Se oli vain leikkiä."
Annukka oli nimitellyt Villeä muun muassa nipoksi. "Kun se on aina käsi pystyssä."
Keskustelu jatkuu haukutun tuntemuksien selvittelyllä. "Ei, eihän se mukavalta tunnu." Sitten jatkettiin ratkaisujen keksimisellä.
Tällä kertaa rike on yksinkertainen. Sovitaan, että Annukka lopettaa Villen haukkumisen. Sen vakuudeksi kaikki allekirjoittavat sopimuksen. Sopimuksen pitävyys tar kistetaan tapaamisella seuraavalla viikolla.
Tämä ei ollut totta, vaan vertaissovittelijat lavastivat todenmakuisen sovittelun. Oikeat istunnot ovat luottamuksellisia. Sovitteluun tarvitaan aina aloite, joka tehdään kirjallisesti. Sen saa tehdä kuka tahansa, joka huomaa koulussa tilanteen, joka kaipaa sovittelua.
Oppilas tietää,
mistä on kysymys
Sovittelijan tehtävä kiinnosti noin 80:a oppilasta. Parin kuukauden aikana on ratkaistu neljä tapausta. Kaikkiin löytyi ratkaisu 15 minuutissa, joka on ensimmäisen tapaamisen pituus. Jos sopimukseen ei päästä ensimmäisellä kerralla, sovitellaan uudestaan.
Oppilaat ovat tyytyväisiä uuteen ongelmien hoitotapaan.
"Se on hyvää, että oppilaat saavat toimia keskenään. Opettajat eivät aina tiedä yhtä hyvin kuin oppilaat, mistä riidassa on kysymys", Miina Leino 9 F -luokalta sanoo. Vasta miettimällä hän löytää yhden huonon puolen. "Jotkut oppilaat eivät suostu tulemaan sovitteluun. Nauravat ja pistävät huumoriksi."
Anonymiteetti on ilman muuta Aleksanteri Pyrrön, 9 F -luokka, mielestä paras puoli. "Aloittaminen on ollut helppoa, sillä useimmat kuitenkin tulevat oppilaiden sovitteluun. Muuten voi joutua rehtorin puhutteluun."
Molemmat pitävät sovittelua mukavana hommana. "Ei ole ainakaan se, joka aiheuttaa riitoja", Pyrrö perustelee.
Oppia ristiriitojen ratkaisuun
Sovittelijan on oltava pitkäpinnainen Leinon mielestä. "Rauhallinen", Pyrrö vahvistaa. Molemmat pitävät tärkeänä sitä, että asiat eivät mene muualle. "Sovittelijan on oltava luottamuksen arvoinen."
Oppilaista Hanna Sarkkinen 9 D:ltä löytää vielä yhden hyvän puolen. Päästään helpommin pienistä riidoista. Ne myös nousevat helpommin esille.
"Tavoitteena on koulun toimintahäiriöiden vähentäminen ja samalla oppilaiden elämänhallintataitojen edistäminen", rehtori Eila Koivisto sanoo."Ajatuksena on myös asenteiden muuttaminen niin, että ristiriitatilanteet ymmärrettäisiin tavalliseen elämään kuuluviksi ja osattaisiin löytää ratkaisuja."
"Tuntui siltä, että nämä oppilaat saavat aikamoisen aarteen itselleen siinä toimiessaan", rehtori pohti . "Tämä on ristiriitojen ratkaisuun myönteinen keino, ettei aina vaan jälki-istuntoja ja puhutteluja."
Idean vertaissovittelusta erityisopettaja Helena Alapuranen sai sanomalehdestä, joka kertoi kuusamolaisen koulun mallista. "Se tuntui sopivalta ja myönteiseltä mallilta, joka antoi vastuuta oppilaille", Puranen kertoo.