Kou­lu­lai­set liik­ku­vat entistä enemmän

Koululaisten liikuntaharrastus on lisääntynyt, mutta samalla he kärsivät entistä enemmän päänsärystä sekä niska- ja hartiaoireista. Tämä käy ilmi yliassistentti Jorma Tynjälän tutkimuksista, joita hän esitteli Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa perjantaina Jyväskylässä.

Koululaisten liikuntaharrastus on lisääntynyt, mutta samalla he kärsivät entistä enemmän päänsärystä sekä niska- ja hartiaoireista. Tämä käy ilmi yliassistentti Jorma Tynjälän tutkimuksista, joita hän esitteli Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa perjantaina Jyväskylässä.

Neljän vuoden välein tehtävä luokkakysely kertoo esimerkiksi 11-vuotiaiden tyttöjen vapaa-ajan liikunnan liki kolminkertaistuneen 16 vuodessa. Vuonna 1986 vain 19 prosenttia 11-vuotiaista tytöistä harrasti liikuntaa vähintään neljästi viikossa. Vuonna 2002 luku oli jo 53 prosenttia.

"Pojat harrastavat liikuntaa edelleen tyttöjä enemmän. 11-vuotiaiden poikien kohdalla luku kasvoi 36 prosentista 62:een", Tynjälä kertoi STT:lle.

15-vuotiaiden kohdalla liikkuminen on myös kasvussa, ei tosin yhtä vahvassa kuin nuoremmilla. Poikien kohdalla prosenttiluku kasvoi 16 vuodessa 31:stä 48:aan. Tytöistä vähintään neljästi liikkuvien määrä tuplaantui 17:sta 34:ään.

Vuoden 2002 haastateltavat kokivat itsensä myös terveemmiksi kuin verrokkiryhmä 1986. Myös fyysisen kunnon kokemus oli lievästi kasvanut. Tosin yksittäisten oireiden tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi päänsärky ja niska-hartiasärkyä esiintyy nykynuorilla aiempaa enemmän.

Tutkimuksen mukaan liikuntaa harrastavilla on yleensä vähemmän särkyjä tai muita oireita, mutta yhteydet eivät aina ole kovin selkeitä. Tynjälä epäilee, että oireiden takana saattavatkin olla usein muut syyt kuin liikunnan vähäisyys, kuten esimerkiksi univaje, tietokonepelien pelaaminen ja epäterveelliset ruokailutottumukset.

Vapaa-ajan liikunnan harrastuksen yhteys vireisyyden kokemiseen on kuitenkin selkeä. Vähän liikuntaa harrastavat tuntevat itsensä väsyneemmiksi kuin vähintään neljä kertaa viikossa liikuntaa vapaa-aikanaan harrastavat.

Tieto liikuntaharrastuksen kasvusta on ristiriitainen suorituskykytestien tulosten kanssa. Viime päivinä on puhuttu paljon myös suomalaisten, etenkin kouluikäisten, lihomisesta.

"Kysymys on todella mielenkiintoinen. Fyysisen kunnon mittaukset ovat objektiivisia, mutta tämä tutkimus perustuu oppilaiden itsearviointeihin. Myös puolustusvoimien Cooperin testien tulokset ovat olleet pitkään laskussa", Tynjälä ihmettelee.

Tutkimuksessa kysytään 11-, 13- ja 15-vuotiaiden koululaisten kokemuksia neljän vuoden välein. Vuonna 2002 itsearvioinnin teki noin 5 700 nuorta.

Ilmoita asiavirheestä