Perinteinen Suvivirsi raikaa tänään eri puolilla maata, kun koululaiset ja opiskelijat lopettelevat aherrustaan. Virttä voi pitää lähes yhtä olennaisena osana kevätjuhlaa kuin todistusten jakoa.
Ajankohtaisella virrellä on on ikää jo reilut 300 vuotta. Virsi on tullut Suomeen Ruotsista, mutta sen tekijöitä, sanoittajaa ja säveltäjää, ei varmasti tunneta.
Ensimmäistä kertaa virsi ilmestyi Ruotsissa vuonna 1694 Jesper Svedbergin virsikirjassa nimellä En sommarvisa eli kesälaulu, suvivirsi. Sävelmä tunnetaan ensimmäisen kerran painettuna Ruotsin koraalikirjassa vuodelta 1697.
Suomeen virsi tuli nopeasti; Suvivirsi tunnetaan vuodelta 1700 niin sanottuna arkkivirtenä. Arkkivirret levisivät yksittäisille paperiarkeille painettuina.
Virsi julkaistiin Suomessa ensimmäisen kerran vuoden 1701 virsikirjassa, mistä lähtien se on ollut osa suomalaista virsikirjaa.
Suvivirsi kuuluu virsikirjassa vuodenaikavirsiin.
Virren sanat kertovat luonnon kauneudesta, auringosta ja kukista, jotka virren kirjoittaja näkee Kristuksen rakkauden vertauskuvina.