Enemmistö koululaisista ei erota kaupallista aineistoa netissä. Vain joka viides oppilas tunnistaa tutkimuksen mukaan nettisivun kaupallisuuden.
Erikoista on, että koululaiset osaavat arvioida paremmin asiantuntijatekstien kuin kaupallisten nettisivujen luotettavuutta. Noin seitsemän kymmenestä oppilaasta pystyy arvioimaan asiantuntijatekstejä.
Suomen Akatemian tutkimuksessa selvitettiin viime syksynä noin 160 kuudesluokkalaisen nettitaitoja. Tulokset osoittivat, että koululaisilla on suuria eroja nettilukutaidossa. Nettilukutaitoinen osaa hakea tietoa, arvioida informaatiota kriittisesti, käyttää eri lähteitä ja myös kertoa oppimastaan muille.
Oppilaista osa käytti taitavasti nettilähteitä, osalla taas oli vaikeuksia nettilukutaidon kaikilla alueilla. Erityisesti kriittinen lukeminen ja luotettavuuden arviointi tuottavat hankaluuksia.
Hyvä nettilukija bongaa olennaisuudet
Heikoille nettilukijoille ei muodostu jäsentynyttä kokonaiskuvaa asioista, kuvailee tutkimusta johtanut psykologian professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopistosta. Tyttöjen taidot olivat poikia paremmat tiedonhakua lukuun ottamatta.
Oppilaiden taitoja tutkittiin myös aivosähkökäyrään pohjautuvalla menetelmällä ja kuvaamalla samalla silmänliikkeitä. Näytti siltä, että keskiverrot oppilaat osasivat verrata olennaisia hakutuloksia keskenään ja sivuuttaa silmäyksellä epäolennaiset tulokset. He myös osasivat poimia olennaisia asioita lukemiltaan nettisivuilta. Sen sijaan he kiinnittivät vain harvoin huomiota asioihin, jotka olisivat auttaneet arvioimaan aineiston luotettavuutta.
Sähköpostin etiketti hallittiin melko heikosti. Oppilaiden kirjoittamat sähköpostit muistuttivat lähinnä lyhyitä pikaviestejä.