Peruskouluissa on otettu innostuneesti vastaan koulukuvaamoiden tarjoamat oppilaiden galleriakuvat. Ne kootaan koulukuvauksen yhteydessä koulun arkistoksi ja koulut käyttävät niitä luokkien ryhmäkuvien sijasta oppilaiden tunnistukseen.
Sijaisopettajat tutustuvat kuvarekisterin avulla nopeammin oppilaisiinsa. Kuvallista rekisteriä koulut perustelevat myös oppilaiden turvallisuudella ja oikeusturvalla, mutta sitä käytetään myös kurinpidon apuvälineenä.
Esimerkiksi Jokirannan koululla Ylivieskassa koulualueen ulkopuolella luvattomasta tupakoinnista kiinni jääneitä oppilaita tunnistetaan kuvien avulla ja Niva-Kaijan koulussa Nivalassa pyritään suitsimaan koulukiusaamista.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei ole kuullut, että muualla Suomessa olisi oppilaita ollut tarpeen kuvata kurinpidollisissa asioissa. Hän korostaa, että mikäli koulu kuvaa oppilaitaan, sen pitäisi liittyä opetuksen järjestämiseen ja olla opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä.
Hän ei suoralta kädeltä ryhdy laillisuusarviointiin, mutta pitää joitakin käyttötarkoituksia arveluttavina. Ainakin kuvattavien tulee tietää etukäteen, mihin kuvaa käytetään. Aarnio kehottaa kysymään luvan kuvattavalta tai hänen vanhemmaltaan.
Osa koulujen perusteluista kuulostaa Aarnion korviin ristikkäisiltä.
"Jos tapahtuu jotain ikävää, toivon koulujen auttavan kaikkia mahdollisuuksien mukaan, siinä tuskin tarvitaan kuvia. Tupakalla käyvien tunnistamiseen kuvia ei liioin mielestäni tarvita. Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan kysyä, mikä siellä paikallisessa koulussa on niin ihmeellistä, että siellä pitää poiketa siitä, mikä on valtakunnassa yleinen linja ja tapa."
Ohjeistus ontuu
Kouluissa käytännöt vaihtelevat ja yhteinen ohjeistus puuttuu.
"En ole kuullut moisesta ja näin äkkiä ajatellen käyttötarkoitus tuntuu arveluttavalta", toteaa kouluneuvos Matti Lahtinen opetushallituksesta.
Opetushallitus on yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa laatinut koulujen tietosuojaoppaan, mutta kuvarekistereistä siinä ei ole ohjetta. Lahtinen lupaakin oppaan täydentyvän piakkoin.
"Nämä tietosuoja-asiat ovat hankalia asioita ja uutta aluetta viranomaisille. Niissä on kouluille paljon opeteltavaa. Lähtökohta on, ettei rekisteriä saa salassa perustaa, vaan tehdä se avoimesti ja sillä on oltava hyväksyttävä käyttötarkoitus. Jos näin ei ole, on rikottu henkilösuojalakia"; Lahtinen korostaa.
Hän kehottaa kouluja laatimaan rekisteriselosteen ja kysymään varmistuksen vielä tietosuojavaltuutetulta. Kouluissa esimerkiksi vuosikertomuksia ja koulun historiaa varten koottavat rekisterit ovat vakiintunut käytäntö ja niitä pidetään hyväksyttävinä.
Luokkakuvia on Seppälän Koulukuvat Oy:n myyntipäällikkö Jari Lintalan mukaan käytetty kouluissa aina myös oppilaiden tunnistamiseen.
"Nyt digiaika vain tarjoaa opettajille helpomman tien, kun heidän ei tarvitse ryhmäkuvan alle itse kirjoittaa oppilaiden nimiä, vaan nimi on kuvan mukana. Koulut ovat olleet innostuneita tästä palvelusta."
Koulukuvaajat eivät kerro oppilaille, että galleriakuvat annetaan myös koulun käyttöön.
"Se on opettajien ja rehtorin tehtävä. Heille olemme korostaneet, että kuvia ei saa luovuttaa ulkopuolisten käyttöön ilman, että kuvan henkilöiltä tai heidän vanhemmiltaan on saatu lupa. Me noudatamme omassa toiminnassamme kuluttajaviraston ohjeita", Lintala sanoo.