Ylivieska Keskustelu koulujen kurinpidosta velloo pohjoisessa kuumana. Tapaus, jossa opettajaa syytetään 11-vuotiaan pojan lievästä pahoinpitelystä, tulee Ylivieskan käräjäoikeuden käsiteltäväksi torstaina. Kärsämäellä poliisi on käynnistänyt samantyyppisen välikohtauksen esitutkinnan.
Oulun lääninhallituksen koulutoimentarkastaja Veijo Kosola myöntää pahoinpitelyepäilyjen kiusallisuuden.
"Näkisin silti, että kyse on yksittäistapauksista. Viime vuonna meille ei tullut yhteydenottoja, joissa olisi valitettu opettajan kovista otteista", Kosola alleviivaa.
Viime syksynä julkaistiin tulokset Helsingin Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jonka mukaan 48 prosenttia suomalaisista puoltaa opettajien kurinpito-oikeuksien laajennusta. Myös Kosola liputtaa oikeuksien laajentamisen puolesta.
"Opettajan pitää pystyä takaamaan turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Nyt käy liian usein niin, että vaikeissa tilanteissa keinot loppuvat kesken", Kosola pohjustaa.
"Varsinkin vanhemmat oppilaat tietävät, mitä opettaja saa ja ei saa tehdä. Jotkut oppilaat käyttävät tätä tietoa myös hyväkseen."
Väkivallan uhka
on todellinen
Kosolan mukaan oppilaan fyysistä koskemattomuutta tulee kunnioittaa mahdollisimman pitkälle.
"Lähtökohta on, että opettaja ei käy kiinni oppilaaseen. Mutta tietyissä tilanteissa - esimerkiksi kahden rähisevän oppilaan kahakkaa rauhoitellessa - sitomisote voi olla paikallaan", Kosola muotoilee.
Jos tietävät oppilaat, millaisia kurinpitokeinoja opettajalla on, ei samaa voi sanoa vanhemmista. Raamit, joiden puitteissa opettajan tulee toimia, on määritelty perusopetuslaissa.
Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamista käsitellään pykälässä 36. Pykälän tulkitseminen on äärimmäisen hankalaa.
"Toisaalta pykälää on vaikea lähteä tarkentamaan. Tilanteet kouluissa ovat niin erilaisia", Kosola muistuttaa.
Väkivallan uhka on suomalaiskouluissa todellinen. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi kymmenen vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan joka kymmenes opettaja oli kohdannut työssään fyysistä väkivaltaa. Opettajien edunvalvojat vakuuttivat viime syksynä Ilta-Sanomissa, ettei tilanne ole ainakaan parantunut.
Ruumiillinen kuritus
arkipäivää maailmalla
Oulun lääninhallituksen sivistysosasto kirjasi viime vuonna yli 200 oikeusturvaan liittynyttä kyselyä. Puolet kyselyistä tuli huoltajilta ja neljännes opettajilta.
"Noin kymmenen prosenttia kyselyistä koski kurinpitoa", Veijo Kosola mainitsee.
Kurinpito-ongelmaa ei ratkaista hetkessä. Kosola heittää pallon vanhemmille.
"Vanhempien ote lapsiin ei ole yhtä vahva kuin aiemmin. Jos kotona ei ole asetettu lapselle rajoja, ei homma toimi koulussakaan."
Opettaja-lehdessä on jo väläytelty turvamiesten hankkimista kouluille.
"Täytyy muistaa, että alueelliset erot ovat tässä asiassa suuria. Pääkaupunkiseudulla tilanne on vaikeampi kuin pohjoisessa", Kosola huomauttaa.
Jos kurinpitokysymystä tarkastelee koko maailman mittakaavassa, ovat asiat Suomessa hyvin. YK:n lokakuussa julkaiseman raportin mukaan ainakin 106 maata sallii yhä oppilaiden ruumiillisen kurittamisen.