Kou­lu­ko­ti­nuor­ten jäl­ki­hoi­to re­tu­pe­räl­lä

Koulukodissa ollut nuori tipahtaa usein sijoituksen jälkeen tyhjän päälle. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret jäävät lähes säännönmukaisesti yksin, sillä heillä ei ole sellaista tukiverkostoa kuin samanikäisillä nuorilla yleensä. Kuntien vastuulla oleva jälkihoito puolestaan ei ole järjestelmällistä. Pulaa on niin resursseista kuin tahdostakin.

Koulukodissa ollut nuori tipahtaa usein sijoituksen jälkeen tyhjän päälle. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret jäävät lähes säännönmukaisesti yksin, sillä heillä ei ole sellaista tukiverkostoa kuin samanikäisillä nuorilla yleensä. Kuntien vastuulla oleva jälkihoito puolestaan ei ole järjestelmällistä. Pulaa on niin resursseista kuin tahdostakin.

Koulukodeista kotiutuneiden jäsentymistä yhteiskuntaan käsittelevä tutkimus julkistettiin tänään Helsingissä. Tutkimus on osa Nuoruus ja koulukoti -teosta.

Dosentti Markku Jahnukaisen selvitys osoittaa, että moni koulukodissa kuntoutunut nuori luisuu herkästi sijoituksen loputtua huonoille teille, koska jälkihoitoa ei ole järjestetty. Reilua 50:tä nuorta tutkimustaan varten haastatellut Jahnukainen pitää tilannetta järjettömänä.

Suomessa toimii kahdeksan koulukotia, joista kuusi on valtion omistamia ja kaksi yksityisiä. Sijoitettuna oli vuonna 2002 vajaat 300 lasta ja nuorta.

Ilmoita asiavirheestä