Koulukiusaamisen taakka ei putoa nuoren tai yhteiskunnan hartioilta siinä vaiheessa, kun peruskoulu on tavalla tai toisella saatu päätökseen. Piinallisista koulupäivistä kuljetaan pahimmassa tapauksessa kohti yhteiskunnasta syrjäytyneen nuoren aikuisen elämää.
Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksella työskentelevä Ilpo Kuronen on tutkinut syrjäytymisvaarassa olevien 25-30-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutuselämäkertoja. Kurosen narratiivisessa aineistossa yhteiskunnan pyörästä putoamaisillaan olevien ihmisten menneisyydestä löytyy runsaasti esimerkkejä sekä rankasta että lievemmästä koulukiusaamisesta.
"Elämänkulku on näillä ihmisillä ollut varsin dramaattinen kiusaamiskokemusten jälkeen", Kuronen kertoo.
Joissain tapauksissa kiusattu nuori alkaa pudota yhteiskunnan kelkasta jo peruskoulussa. Joillakin koulu saattaa jopa jäädä kesken kiusaamisen vuoksi.
"Moni pahasti kiusattu ei pysty edes suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Myöhemminkin kokemukset voivat vaikuttaa jopa ammatinvalintaan. Ihminen, jolta itsetunto on viety, haluaa työhön, jossa uskoo voivansa selvitä ja jossa ei ainakaan joutuisi kiusatuksi", Kuronen kuvailee.
Tätä taustaa vasten myös kiusaamisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat selviä, kohtalokkaista yksilövaikutuksista puhumattakaan.
"Yhteiskunnalle koituu kustannuksia, kun koulukiusatun kouluttautuminen pitkittyy ja hänen yhteiskuntaan osallistumisensa viivästyy", Kuronen huomauttaa.
Pitkään jatkuneen kiusaamisen kohteeksi joutuneet voivat tarvita myös rankkaa terapiaa jatkaakseen eteenpäin.
Vaikka koulukiusaamiseen puuttumisesta keskustellaan nykyään ahkerasti, viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen kouluissa on lisääntynyt.
"Puhetta on paljon, mutta keinoja pitäisi löytyä nimenomaan ennaltaehkäisemiseen. Rankan kiusaamisen jälkiä ihmisessä voi olla vaikea korjata, Kuronen painottaa.
Kuronen huomauttaa esimerkiksi kouluterveydenhuollon resurssien olevan retuperällä. "Ehkä Kauhajoen tragedia saa asioihin vähän vauhtia."
Ennaltaehkäisyä painottaa myös tutkija ja Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelija Päivi Hamarus, joka on tehnyt väitöskirjan koulukiusaamisesta ilmiönä. Hän on tutkinut, mistä koulukiusaamisessa on kysymys, miten se syntyy ja kehittyy yhteisössä.
"Kun tiedämme, mitkä tekijät ruokkivat koulukiusaamista, samalla tiedämme, mihin asioihin vaikuttamalla sitä voidaan ennaltaehkäistä", Hamarus tiivistää.