Kou­lu­kiu­saa­mi­ses­ta ky­sy­tään yhä nuo­rem­mil­ta, sel­vi­tyk­sen mukaan kuutta pro­sent­tia op­pi­lais­ta kiu­sa­taan

Vuodesta 1996 toteutettuun THL:n Kouluterveyskyselyyn osallistuvat jatkossa myös kaikki 4. ja 5. luokan oppilaat sekä heidän huoltajansa.

Koulukiusaamisesta Suomessa saadaan jatkossa uutta tietoa. Vuodesta 1996 toteutettuun THL:n Kouluterveyskyselyyn osallistuvat jatkossa myös kaikki 4. ja 5. luokan oppilaat sekä heidän huoltajansa. Lisäksi kyselyyn vastaavat aiempaan tapaan myös perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

Kouluterveyskyselyssä selvitetään entistä tarkemmin koulukiusaamista ja siihen puuttumista. Se tuottaa yhä parempaa tietoa myös erityisryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten, toimintarajoitteisten, saamelaisten tai samaan sukupuoleen ihastuneiden lasten ja nuorten kokemasta koulukiusaamisesta.

– Uudistus on todella suuri sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti. Saamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen kehittymisestä entistä tarkempaa tietoa, jota oppilaitokset, kunnat ja maakunnat voivat hyödyntää kehittäessään heille tarkoitettuja palveluja, THL:n kouluterveyskyselystä vastaava tutkija Nina Halme kuvailee.

Kahden vuoden välein tehtävään Kouluterveyskyselyyn vastaaminen alkaa ensi viikolla 4. ja 5. luokkien osalta. Se toteutetaan ensimmäistä kertaa suomen ja ruotsin lisäksi myös venäjän, englannin ja saamen kielellä. Tulokset valmistuvat syksyllä.

Edellisen, vuonna 2015 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa joutuu vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi kuusi prosenttia peruskoululaisista, prosentti lukiolaisista ja neljä prosenttia ammattiin opiskelevista. Kiusatuksi joutuneiden määrä on laskenut 2000-luvulla.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Veijo Kosola kertoo, että avi saa vuosittain muutamia koulukiusaamisen liittyviä kanteluita Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta. Niissä on useimmiten kyse siitä, että lapsen huoltajan mielestä koulu ei ole puuttunut toisen oppilaan harjoittamaan kiusaamiseen riittävästi.

– En muista vuosien varrelta montakaan kantelua, joiden vuoksi olisimme joutuneet moittimaan koulua siitä, ettei se ole millään tavalla yrittänyt puuttua kiusaamiseen. Mielestäni alueemme koulut suhtautuvat kiusaamiseen vakavasti ja pyrkivät puuttumaan siihen mahdollisuuksiensa mukaan.

Suurin osa eli noin 90 prosenttia peruskouluista toteuttaa kiusaamisen vastaista KiVa Koulu-ohjelmaa. THL:n mukaan lähes kaikissa kouluissa on lisäksi suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä sovittu käytännöistä sen tunnistamiseksi ja puuttumiseksi.

Suomeen asetettiin viime syksynä työryhmä, jonka täytyy selvittää keinoja ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen. Sen tehtävänä on esittää esimerkiksi mahdollisia lainsäädäntömuutoksia ilmiön kitkemiseksi. Työryhmän määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Ilmoita asiavirheestä