Koulun ja kodin yhteistyö ja keskinäinen luottamus vaikuttavat keskeisesti siihen, miten lapsi pärjää ja jaksaa koulussa. Aikoinaan opettajat olivat niin kunnioitettuja, ettei heihin uskallettu edes olla yhteydessä.
Nyt vastaan tulee tapauksia, joissa on ajauduttu toiseen äärimmäisyyteen: asiallinen keskustelu on vaihtunut syyttelyksi, häirinnäksi ja jopa uhkailuksi -- uudenlaiseksi koulukiusaamiseksi. Oulussa neljä opettajaa on tehnyt tutkintapyynnön vanhemmista, jotka ovat opettajien mukaan syyllistyneet kunnianloukkaukseen ja häirintään.
Kyse on epäilemättä ääritapauksesta. On kuitenkin hyvä, jos tapaus päätyy oikeuden käsittelyyn, sillä opettajien etujärjestön OAJ:n mukaan vanhempien hyökkäävä käytös opettajia kohtaan on viime vuosina lisääntynyt. Ilmiön vahvistuminen ei ole hyväksi kenellekään.
Koulun ja kotien konfliktien takana on erilaisia syitä. Yksi lienee se, että vanhemmat asettavat lapsilleen liian kovia odotuksia. Jos koulumenestys ei ole sitä, mitä vanhemmat toivovat, vika löytyy koulusta ja opettajasta. Kaikki lapset eivät ole kuitenkaan huippulahjakkuuksia -- eivät ainakaan niissä asioissa, joissa vanhemmat haluaisivat.
Monessa vanhemmassa raivon tunteita nostaa, jos näyttää siltä, ettei koulu tai opettaja tee riittävästi koulukiusatun lapsen hyväksi. Näissäkään tapauksissa aggressiivinen hyökkäys tuskin ajaa lapsen parasta.
Koululaitos kuuluu suomalaisen yhteiskunnan kallisarvoisiin helmiin. Jos opettajan työ muuttuu entistä raskaammaksi, vaarana on, että entistä harvempi nuori aikuinen haluaa lähteä alaa opiskelemaan. Silloin ei opettajan oppiin enää päästäisi valitsemaan parhaita päältä. Se olisi Suomen koululaitoksen alamäen alku.