Pääkirjoitus

Koulukirkoista taas kiista – apulaisoikeusasiamiehen tulkinta kirkosta ongelmallisena juhlatilana on ylikireä

Kouluopetuksen pitää pyrkiä kunnioittamaan erilaisia vakaumuksia. Se on käytännössä hyvin vaikeaa.

Oulun tuomiokirkossa on järjestetty Oulun lyseon lakkiaistilaisuuksia, sillä koululla ei ole riittävän suurta salia, johon myös opiskelijoiden omaiset mahtuisivat. Arkistokuva.
Oulun tuomiokirkossa on järjestetty Oulun lyseon lakkiaistilaisuuksia, sillä koululla ei ole riittävän suurta salia, johon myös opiskelijoiden omaiset mahtuisivat. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kouluopetuksen pitää pyrkiä kunnioittamaan erilaisia vakaumuksia. Se on käytännössä hyvin vaikeaa.

Apulaisoikeusasiamiehen näkemys siitä, ettei koulun juhlia voisi järjestää kirkossa, ampuu yli.

Nykyinen perustuslaki takaa Suomessa uskonnonvapauden. Siihen kuuluvat yhtä lailla sekä oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa että oikeus olla tunnustamatta ja harjoittamatta.

Virallista Suomea voi kutsua pitkälle uskontoneutraaliksi. Kansalaisten Suomessa uskonnolla on kuitenkin yhä merkitystä.

Tästä jännitteestä nousevat törmäykset ovat viime vuosina olleet yleisiä. Kiistaa skonnon ja koulun suhteesta käydään jälleen.

Tuorein keskustelu roihahti eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen tuoreesta päätöksestä. Hän katsoi, että kouvolalainen yhtenäiskoulu oli menetellyt lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.

Kirkossa oli esitetty jouluevankeliumi, oli ollut kynttiläkulkue ja oli laulettu virsiä. Myös pappi oli puhunut. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tällainen tilaisuus on voinut loukata oppilaiden ja heidän huoltajiensa omantunnonvapautta.

Kiistan ytimessä näyttää nyt olevan muun muassa se, oliko kyseessä joulujuhla vai joulukirkko. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kyseessä oli koulun yhteinen joulujuhla, jonka tulee olla katsomuksellisesti sitoutumaton. Joulukirkko ei voi siis olla koulun joulujuhla.

Perustavimmat linjat koulun ja uskonnon suhteesta on meillä vetänyt eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen mukaan koulun vuotuisjuhlia ei voida esimerkiksi yksittäisen virren laulamisen takia pitää uskonnon harjoittamiseen liittyvänä tilaisuutena.

Myös joulukirkot ja muut juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset ovat kouluissa yhä mahdollisia, mutta niistä on tiedotettava etukäteen ja niihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista.

Kouvolassa asia olisi siis perustuslakivaliokunnan linjausta tulkiten voitu järjestää yhteinen joulujuhla kirkossa, jos siinä olisi ollut niukemmin uskontoon liittyviä elementtejä.

Viime tiistaina annettuun apulaisoikeusasiamiehen päätökseen sisältyy kuitenkin yllättävä tulkinta myös juhlatilasta. Päätöksessä moititaan juhlan pitämistä kirkossa ylipäätään. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan paikasta välittyy jo "itsessään uskonnollisia merkityksiä".

Ilmaus on hatara ja siitä nouseva tulkinta ylikireä ja arjelle vieras. Esimerkiksi Oulun tuomiokirkossa on järjestetty Oulun lyseon lakkiaistilaisuuksia. Näin siksi, että koululla ei ole riittävän suurta salia, johon myös opiskelijoiden omaiset mahtuisivat.

Ainakaan julkisuuteen ei ole noussut tapauksia, joissa juhlatila olisi koettu jonkun osallistujan vakaumusta loukkaavaksi. Samasta syystä lakkiaisjuhlia on järjestetty kirkossa myös muualla Suomessa.

Perustuslakivaliokunta arvioi mietinnössään niin ikään, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Kirkkorakennukset ovat toki uskonnolliseen käyttöön rakennettuja mutta samalla osa kulttuuriperintöä. Tämän perinteen tuntemista voi pitää osana yleissivistystä, vakaumuksesta riippumatta.