Oulun Pohjankartanon koulun keittiössä alkavat kattilat täyttyä ja kiehua jo aamuvarhaisella. Keittiöstä lähtee ruokaa kaikkiaan kymmeneen kouluun. Eikä mitä tahansa ruokaa. Keittiön 3 500 annoksesta erilaisia dieettiannoksia on 467. Dieettikeittäjä Pirkko Kallinen onkin paljon vartijana.
Hän valmistaa gluteenittomat, maidottomat, vähälaktoosiset, verettömät, sianlihattomat sekä annokset, joista puuttuu joku allergiaa aiheuttava ruoka-aine. Uskonnolliset tai eettiset syyt huomioidaan nekin, ja tarjolla on peruskasvislounas.
Ruoat pakataan kuljetusastioihin, joiden kansiin on tarkasti merkitty aterian laatu. Pirkko Kallinen seuraa ruoka-ainelistaa nimien kohdalta, että kahden ruokavaihtoehdon aterioista saadaan myös allergisten versiot. Sipuli, ananas, tilli, kananmuna, hedelmät: kaikki allergiat on huomioitu.
Allergioita aina vaan enemmän
Tarkkuutta vaaditaan paitsi dieettikeittäjältä, myös koko henkilökunnalta. Suurta vahinkoa voi saada aikaan jo se, jos kattilankannet vahingossa vaihtuvat. Vaihdos voi aiheuttaa oppilaalle jopa hengenvaarallisen allergisen reaktion.
"Meillä pitää olla tarkka tieto oppilaalta, onko kyseessä hengenvaarallinen allergia, vai ovatko oireet lähinnä vatsanväänteitä", toteaa Pohjankartanon koulun keittiöpäällikkö Leena Ahonen.
Koululaisella on oltava allergiastaan lääkärintodistus, joka päivitetään vuosittain. Leena Ahosen mukaan vanhemmat ovat nykyisin tarkkoja lastensa syömisestä. Jos ihottumaa ilmestyy, soitetaan helposti kouluun ja kysytään, saako lapsi oikeaa ruokaa.
"Ja hyvä onkin, että vanhemmat ottavat kantaa ja ovat kiinnostuneita. Joka tapauksessa dieettiruokien määrä on noussut. En tiedä, onko allergioiden määrä noussut vai tutkitaanko nämä asiat nykyisin paremmin", Ahonen pohtii.
Kehitys onkin johtanut siihen, että vähälaktoosista ja laktoositonta ei enää katsota allergiaruoaksi.
Koulussa
ei saa pitsaa
Pohjankartanon seitsemäsluokkalaiset Karoliina Rahja ja Minna Hannula ovat tyytyväisiä kouluruokaan. He miettivätkin pitkään, mitä he koulun ruokalistalle kaipaisivat.
"Pyttipannua ja spagettia ehkä," tytöt empivät. Molempien lautasella on perusruokaa, perunaa ja lihakastiketta.
Kouluruokailu koki Oulussa melkoisen mullistuksen kymmenen vuotta sitten. Tuolloin yksi pääruoka ja lisukkeet vaihtuivat vaihtoehtojen, salaattien ja leipien pöytään. Myös kasvisruoka tuli tarjolle kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin. Sen ottaa lautaselleen parikymmentä prosenttia ruokailijoista.
"Kasvisateriaan alettiin panostamaan, kun yläasteikäiset tytöt alkoivat sinnittellä vedellä ja leivällä. Kasvisruoka onkin parantanut nuorten ruokailua", kertoo ruokapalvelupäällikkö Marja-Leena Kallinen Oulun Ateriasta.
Vaikka kouluruokailu on muuttunut, koululaisten suosikkiruokiin muutos ei ole ulottunut. Lihapullat, makaronilaatikko, perunajauhelihasoselaatikko ja pinaattikeitto maistuvat edelleen. Pitsaa ei kouluruokaloihin ole päästetty, vaikka sitäkin joskus toiveruokapäivänä kysellään.
Muutama vuosi sitten Oulun Aterian 10-vuotispäivillä oppilaita hemmoteltiin kunnolla: kouluruokana oli tuolloin hampurilainen, ranskalaisia ja kokista. Koululaisilta palaute oli kiitollista, mutta varjopuolena olivat otsikot.
"Lehdissä kauhisteltiin, että kuinka koulussa on tuollaiset epäterveelliset ruoat, vaikka kyseessä oli ainutkertainen juhlapäivä ja poikkeuksellinen ateria", Kallinen muistelee nauraen.