Koulujen välitunteja pitäisi hyödyntää lasten liikuntaan aktivoimisessa. Koulujen pihat ja niiden liikuntaolosuhteet pitää saada paremmiksi. Lapset liikkuvat hälyttävän vähän, ja etenkin tyttöjen välituntiliikkuminen on kouluille haaste.
"Lasten ja nuorten arjessa luonnolliset liikuntapaikat ovat vähentyneet, rakennetut liikuntapaikat ovat kaukana tai liikkuminen kielletään kokonaan. Ilmanko lasten liikkuminen on hälyttävästi laskenut", sanoi kehitysjohtaja Reijo Ruokonen maanantaina Nuori Suomen järjestämässä koulupihojen päivittämiseen keskittyvässä seminaarissa Oulussa. Reijo Ruokosen mielestä enää ei pitäisi puhua välituntivalvojasta vaan välituntiliikuttajasta.
Nuori Suomi ja Oulun lääninhallituksen liikuntaosasto ravistelivat kuntapäättäjiä huomaamaan koulupihojen kuntoa, merkitystä ja mahdollisuuksia edistää lasten päivittäistä arkiliikkumista. Yhteistyö esimerkiksi koulun, kunnan liikuntatoimen ja teknisen toimen välillä toisi uudenlaista mahdollisuutta kuntatasolla järjestää lapsille liikuntamahdollisuuksia.
Iloa ja liikuntaa välitunneille
Teuvo Pakkalan koulun pihassa, Raksilassa, pallot läsähtävät seinään. Tytöt hyppivät asfaltilla. On välitunti. Kaksi vuotta sitten koulun pientä pihapiiriä ryhmiteltiin uudestaan ja leikkitelineitä uusittiin.
"Uudistuksissa huomioitiin telineiden lisäksi skeittaaminen ja pallopelit", sanoo Teuvo Pakkalan koulun rehtori Raimo Rantala.
Viime vuonna julkistettu valtakunnallinen koulupiha-tutkimus potkaisi koulupiha-projektin käyntiin. Kun koulun pihat ovat tutkimuksen mukaan ala-asteikäisten eniten käyttämiä liikuntaympäristöjä, näillä on suuri merkitys lasten liikkumiselle.
Kehittämispäällikkö Jan Norra Nuori Suomesta ei ihmettele sitä, että enemmistö suomalaislapsista liikkuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän, sillä arkiliikuntaa tukevat ympäristöt ovat kortilla.
Noin kolmasosa Suomen koulupihoista on huonoja ja vaatisivat välitöntä kunnostamista. Isojen koulujen pihamaat eivät pysty vastaamaan oppilasmäärän liikunnan tarpeisiin, ja pihavälineistö on vanhaa.
"Pienet kyläkoulut ovat keskimäärin paremmassa tilanteessa: Niissä on vähemmän oppilaita ja käytettävissä olevaa luontoa, vaikka rakennetut paikat eivät olisikaan sen paremmassa kunnossa", Norra sanoo.
Liikunnan mahdollisuus pitäisi olla helposti tavoitettavissa ja vapaasti käytettävissä lasten omassa lähiympäristössään.
Viimeisen parin vuoden sisällä onkin lanseerattu koko kansan lähiliikuntapaikkaa, jonka avulla ongelmaan etsitään ratkaisua: "Kun koulujen pihoja liikunnallistetaan, lapset myös liikkuvat enemmän", Jan Norra tiivistää.