Koulujen kerhotoiminnan määrärahojen puolittaminen 200 000 euroon kuluvalle vuodelle on vähentänyt kerhojen määrää Oulussa.
Kevään luvuissa pudotus ei ollut hurja, mutta syksy näyttää mihin rahat ovat riittäneet vai ylittyykö budjetti. Syksyllä järjestettyjen kerhojen määrät selviävät joulukuussa.
Viime syksynä koulujen järjestämissä kerhoissa oli 4 555 osallistujaa, mikä vastaa 37 prosenttia koko oppilasmäärästä. Tämän vuoden keväällä kerhoihin osallistui 3 231 oppilasta, osallistumisprosentti tipahti 11 prosentilla.
Osallistujamäärät laskevat
Syksyn osallistujamäärän oletetaan edelleen laskevan, sillä kerhomäärärahasta noin 70 prosenttia on käytetty jo keväällä. Opetustoimen suunnittelija Arja-Sisko Holappa huomauttaa, että rahoja käytetään varovaisesti, etteivät tilit humpsahda miinukselle.
"Lisärahoitus on jo haussa. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä, sillä suurin osa määrärahoista on niin kiinni jo olemassa olevissa toiminnoissa, ettei opetustoimella ole mitä irrottaa, ellei lisämäärärahoja myönnetä", Holappa toteaa.
Määrärahan vaihtelu harmittaa
Syksyllä 2002 alkoi opetustoimen koordinoima laajennettu kerhotoiminta, joka kuitenkin supistui opetustoimen viime vuonna ylittyneeseen budjettiin. Kolmivuotiseksi aiottu hanke supistui nolosti yhteen vuoteen, jolloin kerhomääräraha 400 000 oli kaksinkertainen aikaisempaan verrattuna.
Nyt määrärahan osalta on palattu vanhaan.
"On ikävää, että rahamäärä on vaihdellut näinkin suuresti, sillä saimme laajennetun kerhotoiminnan hyvin käyntiin", Holappa harmittelee.
Hänen mielestään koulujen kerhotoiminta on olennaista siinä mielessä, että siinä tarjotaan harrasteita lähellä kotia. Ja kerhoja voidaan koulusta käsin kohdentaa niille, joilla on vähän koulun ulkopuolisia harrastuksia.
Tokaluokkalaisille ja vanhemmille
Suurin tarve kerhotoimintaan on ala-asteella, jossa on eniten ilmoittautuneita, kävijöitä ja pyyntöjä.
Jatkossa kerhoja on tarkoitus kohdentaa tokaluokkalaisista ylöspäin, sillä ekaluokkalaisille tarkoitettu aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta on vilkastunut ja sitä onkin tarjolla joka puolella kaupunkia.
Holappa näkee, että yläasteellakin tarvitaan paikallista harrastetoimintaa, mutta se on eri muotoista:
"Kerhon nimikään ei ole välttämättä kerho. Yläasteella täytetään yhdessä olemisen ja yhteen kuulumisen tarpeita, jotka ovat tärkeitä kaiken tämän toiminnan sisällä."
Osa vetäjistä ohjaa ilmaiseksi
Koulujen kerhotoiminnassa on mukana sellaisiakin vetäjiä, jotka ohjaavat ilmaiseksi. Näin ollen palkkoihin ja palkkioihin ei kulu sellaisia summia, kuin niihin voisi oikeasti mennä ja raha voidaan käyttää tehokkaasti lasten hyväksi.
"Silloin kun kerhon pitäjänä on esimerkiksi opettaja, emme pysty palkkausta sen kummemmin kiertämään. Silloin maksetaan virkaehtosopimusten mukaiset palkkiot ja sillä hyvä. Jonkin verran vetäjinä on myös vanhempia ja joitain opiskelijoita", Holappa kertoo
