Useiden kyläkoulujen tulevaisuus on kiinni uudesta valtionosuusjärjestelmästä. Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen mukaan pienet koulut lakkaavat, jos niiden erityistuki loppuu.
"Ilman sitä kunnat eivät voi enää puolustaa pieniä kouluja", Kokkonen varoitteli.
Keskiviikkona koko maassa vietettiin kyläkoulupäivää, jonka avulla opetushallitus yrittää rakentaa kouluista kylien toimintakeskuksia. Suomessa on vielä jäljellä lähes 2 000 pientä koulua.
Ne ovat silmätikkuina, vaikka erityistukea on tullut. Koko maasta vähenee joka vuosi 70 koulua, Oulun läänistä 7-8 koulua.
Kokkonen ennustaa, että kouluja lakkautetaan vuoteen 2010 saakka. "Koillismaalla ja kehys-Kainuussa oppilasmäärät vähenevät siihen mennessä 30 prosenttia."
Toistaiseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki takaa sen, että kunnat saavat alle 80 oppilaan kouluista 20 prosenttia enemmän valtionosuuksia. "Jos tulee muutoksia, tulee lisää vaikeuksia", Kokkonen tiivisti.
Johtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriön yleissivistävästä yksiköstä toteaa toistaiseksi vain, että uudistusta käsitellään kokonaisuutena. Uudistus tulee eduskunnan käsiin keväällä.
Kiimingissä syytä iloon
Oulun läänissä pientenkin koulujen tulevaisuus on valoisin aivan Oulun kupeessa. "Täällä on hirveän paljon lapsia", ihmetteli Hilja Laurila, 75, joka saapui keskiviikkona seuraamaan Kiimingin Ylikylän koulun elämää.
Valtakunnallisen kyläkoulupäivän kunniaksi Laurila muisteli koululaisille, kuinka oppia ennen saatiin. Silloin kun hevosetkin kengitettiin vielä pirtissä, ennen sotia, koko koulu oli käytännössä yhtä luokkaa.
Nykyään koulun pito on vain kallistunut. "Eihän me saatu silloin ruokaakaan", Laurila naureskeli.
Vaikka ruokaa pitää nyt antaa lapsille ihan lakisääteisesti, Kiimingissä kyläkoulut on luvattu säilyttää. Myös Ylikylän koulun vieraaksi kyläkoulupäivänä saapunut 29 oppilaan Hannuksen koulu uskoo tulevaisuuteensa.
Koulumatka venyy
Ongelmat ovatkin kauempana pohjoisessa ja etäämpänä suurista kaupungeista, jossa koulujen koko pienenee säännöllisesti. Alle 50 oppilaan kouluja on koko maassa 39 prosenttia, Oulun läänissä 43 prosenttia ja Lapin läänissä jo 53 prosenttia.
Kouluja on vähennetty jo niin ankarasti, että laajoissa kunnissa pyristellään pitkien välimatkojen kanssa. Alle 12-vuotiaiden lasten koulumatkoihin kun saisi kulua korkeintaan 2,5 tuntia päivässä.
"Meillä on jo paljon nippa nappa -tilanteita", Pertti Kokkonen myöntää. Oulun läänissä on 135 peruskoululaista, joilla on yli 50 kilometrin matka kouluun.
Vaikeinta koulukyydin järjestäminen on Kuhmossa, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä. Niissä kunnissa koulumatka pysyy sallitussa aikarajassa vain tarkasti suunnitellun kyydityksen avulla.
"Tahtia ei pidä kiihdyttää"
Jos lääninsivistysneuvos Pertti Kokkoselta kysytään, pieniä kouluja ei saisi enää lakkauttaa. "Tahtia ei ainakaan pidä kiihdyttää", Kokkonen sanoo.
Hän toivoo, että lääninhallituksilta kysytään lausuntoa, kun valtionosuutta uudistetaan. Vaikeimpaan asemaan joutuvat hänen mukaansa muuten ne ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimiseen.