Raahe
Vaikka koululaiset viettävät vielä huolettomina viimeisiä kesälomapäiviään, kouluilla valmistellaan viikon kuluttua alkavaa uutta lukuvuotta. Työpaikalleen jo palanneelle henkilökunnalle koulun alkamista edeltävät päivät ovat pehmeää laskeutumista hektiseen koulutyöhön.
Ollinsaaren koululla viime viikko oli vielä varsin hiljainen, mutta tällä viikolla koululla varmasti jo pistäytyy opettajia järjestelemässä luokkiaan ja katselemassa paikkoja. Varsinaisesti opettajat tulevat töihin vasta ensi viikon maanantaina, jolloin on alkavan lukukauden suunnittelupalaveri.
"Kun opettajien trafiikki tällä viikolla alkaa, on minulla mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun jokaisen kanssa. Siinä voi kuulostella opettajien toiveita ja sitä, millä mielellä kukin on työvuoteen lähdössä", Ollinsaaren koulun rehtori Pirjo Männistö kertoo.
Männistö on työskennellyt talossa vuodesta 1975 lähtien. Viimeiset kolme ja puoli vuotta hän on ollut koulun rehtorina. Vaikka tietyt lukuvuoden alkamiseen liittyvät asiat sujuvat jo rutiiniluontoisesti, on jokainen syksy rehtorin mielestä erilainen.
Rehtorilla huoli opettajista
Kouluvuoden keväällä päättyessä Ollinsaaressa jäivät rehtorin lisäksi töihin vain kanslisti sekä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Pirjo Männistö myöntää, että kun lapset kirmasivat kesälaitumille, tuntui koulurakennus aavemaiselta ja kammottavan hiljaiselta.
Alkukesän aikana rehtori teki seuraavan lukuvuoden työjärjestykset ja suunnitteli muun muassa yhteisten liikunta- ja käsityötilojen käyttövuorot.
"Kun koulu loppui, alkoi myös välittömästi huoli seuraavan vuoden opettajista. Nyt meillä on hyvä tilanne, kun kaikki vakituiset opettajat jatkavat. Meiltä puuttuu enää yksi erityisopettajan puolikas, joka olisi meillä yhteinen Piehingin koulun kanssa", sanoo Männistö.
Kesälomansa hän aloitti juhannuksena, kunnes viiden viikon jälkeen koitti taas paluu rehtorin rooliin.
"Elokuun alussa alkavat taas työasiat painaa mielessä. Koulujen on kilpailtava kohta tosissaan oppilaista ja jokaisella vuodelle on yritettävä keksiä jotakin uutta. Nyt meillä on suunnitteilla pihaprojekti, jolla koulun piha olisi tarkoitus saada toimivammaksi, sillä koulun pitäisi pyrkiä olemaan kylän keskipiste."
Pirjo Männistö huomauttaa rehtorin työn olevan kaikkea muuta kuin työhuoneessa istumista ja oppilaiden puhuttelemista. Hän sanoo, että rehtorin jalat ovat usein illalla kipeät jatkuvasta juoksemisesta.
"Tämä työ on viestintää koulun sisällä sekä vanhemmille ja muille yhteistyökumppaneille, sekä myös valmentamista, että jokainen pystyisi tuomaan mahdollisimman hyvän työpanoksen tähän työyhteisöön."
Perinteistä
suomalaista ruokaa
Koulun keittiöhenkilökunta ei pane lainkaan pahakseen, jos oppilaat ilmoittavat ruokatunnin koulupäivän kohokohdaksi. Pian 36 vuotta Keskuskoulun keittiöllä työskennellyt keittäjä Helinä Kolari tosin huomauttaa lasten pitävän myös välitunneista.
Kolari palasi kesän jälkeen tutulle keittiölle maanantaina ja ryhtyi ensitöikseen tilaamaan aineksia ensimmäisen kouluviikon ruokia varten. Jo keväällä valmiiksi laadittu kuuden viikon perusruokalista kertoo koululaisten syövän alkavana lukuvuonna aivan samoja ruokia kuin edellisenäkin vuonna.
"Vuoden mittaan tulee kyllä aina jotain uuttakin, ja erilaisia teemaviikkoja. Peruslistalla on kuitenkin perinteistä suomalaista ruokaa, jota jokaisen pitäisi osata syödä", keittäjä toteaa.
Helinä Kolarin aloittaessa työt koulukeittiössä yli 30 vuotta sitten koululaiset söivät vain keittoruokia, puuroja ja vellejä. Peruskoulu-uudistuksen myötä valikoima laajeni kastikkeilla ja laatikkoruoilla. Nykyään koululaisille on tarjolla monenmoista aina kasvisruuasta erilaisiin salaatteihin.
"Lapset ovat aika hyvin oppineet syömään kasvisruokia. Makaroniruoat ovat suosittuja, samoin hernekeitto ja puurot. Sen sijaan kalaruoat eivät jostain syystä ole kauhean suosittuja vaikka rannikolla ollaankin", sanoo Helinä Kolari ja lupaa, että Keskuskoulun ruokalasta ei tarvitse kenenkään lähteä nälkäisenä.
"Jos on nälkä ja ruoka maistuu, niin saa syödä niin paljon kuin haluaa. Täällä saa syödä mahansa täyteen."