Kouluille ei ole Oulussa annettu ohjeistuksia siitä, kuinka suhtautua kuvausliikkeiden kouluille tarjoamiin järjestelypalkkioihin. Yleinen käytäntö on, että kuvausliikkeet ja koulut tekevät keskenään sopimuksia, joiden syntyessä liikkeet tarjoavat koululle bonuksia. Bonukset voivat olla rahaa stipendejä varten tai kuvausketjujen hankkimia laitteita, kuten video- tai digitaalisia kameroita.
Oulun kaupungin opetusviraston opetuspäällikön Pertti Parpalan mukaan koulujen tulisi käyttää suurta harkintaa siinä, ottavatko ne vastaan materiaalia kuvaussopimuksia tehtäessä.
"Kirjallisia ohjeistuksia ei ole olemassa, mutta asia on noussut esille rehtoreiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Voidaan kysyä, kumpi on eettisesti kestävämpää, kaupankäynti kameroilla vai laadukkailla kuvilla."
Vaikka koulukuvien ottaminen edellyttää vanhempien lupaa, vanhemmat eivät useinkaan pääse vaikuttamaan kuvaussopimuksen tekemiseen, vaan päätöksen tekee koulun johto yhdessä kuvausliikkeiden edustajien kanssa.
Usein ongelmaksi kuvien valinnassa muodostuu myös se, että kuvat toimitetaan koululle, jolloin lapset repivät kuoret innoissaan auki ja vaihtelevat kuvia jo koulussa.
Kuluttaja-asiamies suosittaa yhteistyötä
Kuluttajaviraston lakimiehen Mika Hakamäen mukaan kuluttaja-asianmiehen suosituksena on, että koulut sopisivat asiasta yhdessä vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainkokouksissa.
"Saamme jatkuvasti yhteydenottoja korkeista hinnoista tai esimerkiksi siitä, että kuvat myydään paketteina, joiden sisältöön ei voi etukäteen vaikuttaa."
Hakamäen mukaan koulujen ei tulisi ottaa vastaan bonuksia ilmaisten videokameroiden muodossa. "Onko edes sopivaa, että koulut viranomaisina tekevät yksittäisten yritysten kanssa sopimuksia ilmaisista kameroista, joiden hinnan vanhemmat kuitenkin maksavat koulukuvien hinnoissa?"
Seppälän koulukuvat Oy:n myyntijohtajan Jari Lintalan mukaan koulujen kanssa tehtävät sopimusjärjestelyt ovat olleet käytössä jo useita vuosia. Järjestelykorvauksen suuruus on euron molemmin puolin per kuvattava oppilas riippuen koulun koosta ja sopimuksen pituudesta.
"Joissakin kouluissa laskemme yksittäisten kuvien hintoja järjestelykorvauksen sijasta, jolloin etu tulee suoraan kaikille oppilaille. Se ei kuitenkaan ole kovin yleistä."
Kiiminkiläisten Oili ja Hannu Kajavan perheessä koulukuvaukset ovat jokasyksyinen menoerä. Perheen kuudesta lapsesta neljä on tällä hetkellä koulussa, ja koulukuvia ostetaan valikoiden kalliiden kustannusten takia. Siinä onkin Hannu Kajavan mukaan väittelyn paikka, vaikka monesti varsinkin pikkukuvat lojuvat tarpeettomina laatikoissa.
Kajava harmittelee, että valinnan kuvista voi tehdä vasta sitten, kun valmis paketti on käsillä. Silloin kuvien ottamisen kynnys on jo matalampi. "Mielestäni luokkakuvan voi hyvin ottaa joka vuosi, mutta en tiedä, ovatko yksityiskuvat välttämättä tarpeellisia."