Yhä useampi opettaja on nainen. OAJ:n tiedottajan Heikki Sahlmanin mukaan tällä haavaa lähes kolme neljästä opettajasta on naisia. Etenkin peruskouluissa opettajakunta on naisistunut 1980-luvun lopulta lähtien tasaiseen tahtiin.
Naisvalta näyttäisi säilyvän myös tulevaisuudessa, sillä opettajakoulutukseen hakeutuu huomattavasti vähemmän miehiä kuin naisia.
"Koulujen työolosuhteet ja palkkaus eivät houkuttele miehiä", Sahlman selittää.
Kaakkurin yhtenäiskoulussa käy hieman alle 900 ala- ja yläasteikäistä lasta. Koulun rehtorin Jukka Alatalon mukaan alaluokkien opettajakunnan miesmäärä lähentelee naisjoukkoa, kun taas yläluokilla opettajakatras on selvästi naispainotteinen.
"Kaipaisin sinne enemmän miehiä töihin. Sellaisia, joilla on oma elämä kunnossa, joilla on rautainen ammattitaito ja jotka toimivat kuten aikuinen toimii", Alatalo listaa.
Hänen mukaansa etenkin murrosikäisten nuorten keskuudessa tarvitaan jämäköitä, selkeät rajat asettavia miehiä.
"Toki siihen pystyvät napakat naisopettajatkin. Joillekin poikaporukoille kuitenkin sillä, että opettaja on mies, on iso merkitys."
"Miehistä tulee
outoja"
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry:n puheenjohtaja Bodil Rosengren pitää koulujen naisvaltaistumista huolestuttavana kehityksenä.
"Poika oppii miehen mallin avulla rakentamaan identiteettiään. Tyttö taas tarvitsee miesmallia, jotta pystyy myöhemmin solmimaan parisuhteita ja toimimaan miesten kanssa. Miehen läsnäolo kouluissa on tärkeä molemmille", Rosengren selittää.
"On epäluonnollista, jos ympärillä on vaan naisia. Jos lapset eivät näe miehiä, he voivat vieraantua miesten tavasta puhua ja toimia. Miehistä tulee outoja."
Maikkulan koulun opettajalla Juha Tiilikaisella on 16 vuotta opettajakokemusta.
Hän opettaa yläasteikäisille pojille liikuntaa, tytöille ja pojille terveystietoa sekä toimii luokanvalvojana.
"Noin kolmasosasta lapsista näkee, että he tapaavat isäänsä vain silloin tällöin. Saatan olla ainoa mies, jota he näkevät kuukauden aikana. He hakevat minusta kaveria ja ovat hyvin tottelevaisia. He esittelevät minulle liikuntataitojaan, sillä heillä eivät välttämättä voi näyttää isälleen osaamistaan", Tiilikainen kuvailee.
Hänen mukaansa lapset tulevat myös juttelemaan mielellään, hakevat mieskontaktia puhumalla esimerkiksi televisiossa tulleesta jalkapallo-ottelusta.
"Sekä tyttöjä että poikia kiinnostaa miesopettajan ajatukset. Minä puhun miehen kielellä", hän sanoo.
Pojat ovat
pehmenneet
Juha Tiilikainen pitää vastuutaan ajoittain kovana. Takavuosina se nousi yli äyräidensä.
"Äidit rupesivat soittelemaan ja kyselemään, voisinko olla heidän pojalleen korvikeisä. Voin huolehtia lapsista koulupäivän aikana, mutta jos pitää ruveta isäksi, se on jo liikaa. Minulla on omakin perhe", opettaja huokaa.
Oppilasainesta koulukotimaailmasta eli koulujärjestelmän pohjalta käsin tarkkailevan Pohjolan koulun ja Martti Niemelän koulun rehtori Jukka Kujala katsoo, että pojat ovat pehmeämpiä kuin ennen.
"Heitä täytyy puhutella herkemmin, reilu poikameininki alkaa puuttua. Pojat eivät enää etsiydy rämäpäisiin poikalajeihin, kuten tekniseen työhön, vaan tekevät esimerkiksi räppikamppeita tekstiilityössä", Kujala kuvailee.
Hän näkee muutoksen johtuvan laajemmasta yhteiskunnallisesta kehityksestä.
"Ennen Tauno Palo roikkui koskessa tukin päällä ja naiset katsoivat rannalla. Tänä päivänä nainen roikkuu tositv:ssä helikopterista ja mies ottaa aikaa kentällä."