Vaikka pyöräilykypäristä ei ole annettu kouluille yhtenäistä ohjeistusta, useimmat oululaiset alakoulut ovat päättäneet vaatia oppilailta kypärän käyttöä. Monilla kouluilla huomautus seuraa heti, jos oppilas pyöräilee kouluun ilman kypärää.
Yläkouluilla kypärän käytön säännöt ovat usein väljemmät, ja monesti kypärä jääkin naulaan siiryttäessä yläkoulun puolelle.
Liikenneturva murehtii sitä, että pyöräilykypärän käyttöaste ei tahdo nousta noin 30 prosenttia korkeammaksi. Laki sanoo väljästi, että pyöräilijän on "yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää".
Pyöräilyintoa ei
haluta jarruttaa
Hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä muistuttaa, että laki pyöräilykypärän käytöstä astui voimaan vasta vuonna 2003.
"Silloin kypärän käytöstä päätettiin, että siinä on sama periaate kuin heijastimen kanssa. Asiasta tiedottamisen kannalta on parempi, että on olemassa laki, mihin nojata", Tarvainen perustelee.
Australiassa pyöräilyn määrä notkahti, kun maassa otettiin käyttöön totaalinen kypäräpakko. Suomessa sitä ei haluta. "Jos on sakkopakko, täytyy olla myös valvontaa. Ja valvonnalla täytyy olla myös yleinen hyväksyntä", Tarvainen sanoo.
Hallitusneuvoksen mukaan muiden maiden kokemuksia seurataan ja muutoksia tehdään tarvittaessa.
Vuonna 2006 pyöräilijöistä 29 prosenttia käytti pyöräilykypärää. Suomessa kuolee noin 40 ja loukkaantuu vakavasti noin tuhat pyöräilijää. Vakavimmat vammat johtuvat yleensä päähän kohdistuneista iskuista.
Kypärä päässä vain kilpapyörän selässä
Vakavan vamman sai päähän myös Pekka Hartikka viime huhtikuussa pyöräilykauden avajaiskilpailuissa Porissa. Loppukirin aikana, 200 metriä ennen maalia, Hartikan lisäksi 60 muutakin halusi voittaa.
"Sitten en muista enää mitään, paitsi että nimeä kysyttiin."
Hartikka kertoo olleensa pari minuuttia tajuttomana. Rytäkästä vietiin myös yksi junioripyöräilijä pään loukkaantumisen vuoksi kuvattavaksi, hän kertoo.
Hartikka loukkasi onnettomuudessa vasemman solisluunsa, kylkensä ja päänsä. Aivolohkojen väliin tuli kahdeksan kertaa kaksi millimetrin suuruinen verihyytymä. "Se on jo liuennut pois", hän sanoo.
Ensimmäisen kerran pyörän satulaan Hartikka nousi puolitoista kuukautta onnettomuuden jälkeen. "Oli se sen verran vakavaa, että kaatuilin. Pyörällä ajokin pelotti aluksi. Tuntui, etten uskalla ajaa", hän kertoo.
Ajokammo helpotti sittemmin. "Ikävä kyllä, sanoo tyttökaverikin", Hartikka naurahtaa.
Kypärä pysyy kyllä miehen päässä, kun jalat sotkevat kilpapyörän polkimia. Mutta kun mies ajelee tavallisella polkupyörällään, hän tunnustaa, että pää jää suojaamatta. Hartikka vetoaa, että tavallisella pyörällä hän ajaa niin hiljaa.
"Pitäisi kyllä käyttää", mies sanoo hieman mietiskellen.
Käyttöastetta ei voi nostaa ilman sakkoja
Oulun aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Liikenneturvasta kertoo, että nuoret käyttävät kypärää noin 11-12-vuotiaaksi saakka. Valistus on sinänsä tehonnut, sillä 1990-luvun alussa vain muutama prosentti pyöräilijöistä käytti kypärää.
Kinisjärvi kuitenkin toteaa, että jos käyttöprosentti halutaan nostaa 80-90 prosenttiin, tarvitaan sanktioita.
Viime vuosina taas myönteistä on se, että ikäihmiset ovat alkaneet käyttää kypärää, Tarvainen toteaa.