Pääkirjoitus

Kou­luil­la ei oi­keut­ta muun­to­ran­gais­tuk­seen

Opettajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan oppilaiden ojentamismenettelyä. Tehottomaksi koetun jälki-istunnon tilalle ehdotetaan työrangaistusta. Opettajat pitävät turhauttavana sitä, että samat oppilaat ovat jälki-istunnossa toistamiseen ja opettajat joutuvat tuhlaamaan aikaansa.

Opettajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan oppilaiden ojentamismenettelyä. Tehottomaksi koetun jälki-istunnon tilalle ehdotetaan työrangaistusta. Opettajat pitävät turhauttavana sitä, että samat oppilaat ovat jälki-istunnossa toistamiseen ja opettajat joutuvat tuhlaamaan aikaansa.

Koulujen kuritusvalikoimassa on jälki-istunnon lisäksi luokasta poistaminen, varoitus ja opetuksen epääminen määräajaksi.

Epävirallisena työojennus on monin paikoin käytössä. Oppilaat ovat iän kaiken joutuneet siivoamaan jälkiään. Myöhästelystä rapsahtaa ylimääräisiä tehtäviä tai erilaisia nöyryytyksiä luokan edessä. Tällaiset rangaistukset ovat täysin opettajasta riippuvaisia. Opettajat kertovat niistä avoimesti vanhempainilloissa.

Työrangaistuksessa siirrytään kuitenkin ongelmalliselle alueelle. Vaikka kouluilla on kotien rinnalla kasvatusvastuu, eivät koulut voi olla oikeus- tai kurituslaitoksia. Vain oikeuslaitoksella on mahdollisuus muuntorangaistuksen käyttöön.

Kouluissa tapahtuvat vakavat rikkeet ovat sen sijaan poliisiasioita.

Työrangaistuksen käyttöönotto vaatisi muutoksia lainsäädäntöön. Siksi se ei voi olla edes vapaaehtoinen valinta jälki-istunnon tilalle. Vaarana on myös, että työojennuksesta tulee sallittu simputuskeino. Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) toppuuttelee ojennusintoa ja korostaa keskustelun merkitystä oppilaiden kanssa.

Työpalvelu on turhan järeä rangaistumenettely marginaaliseen ilmiöön. Koulut eivät ole ristiriidattomia paikkoja ja yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat koulun työhön. Valtaosa oppilaista käyttäytyy kuitenkin ongelmitta koko kouluajan, joten rangaistusinnossa ei saa menettää suhteellisuudentajua.