Bryssel Ajatus yhteisistä Eurooppa-opinnoista on noussut jälleen esiin EU:ssa, jossa kuluvan, kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden aikana on ponnekkaasti pohdittu suvaitsevaisuuskasvatuksen tärkeyttä unionissa, jossa kansojen kirjo on laaja.
Monet asiantuntijat ovat väläytelleet eurooppalaisten koulujen opetussuunnitelmiin EU-oppiainetta, jossa paitsi esiteltäisiin EU-maiden kulttuurien erityispiirteitä ja unionin päätöksentekotoimintaa myös opetettaisiin yhteisiä eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa ja suvaitsevaisuutta.
Alakoulussa aloitettava opintokokonaisuus muistuttaisi rakenteeltaan nykyistä uskonnonopetusta, jossa esitellään maailman eri uskontokuntia. Eurooppa-opetus keskittyisi esittelemään kulttuurien monimuotoisuutta yhdentyneessä Euroopassa.
Viimeksi asia nousi esille viime viikon lopulla Brysselissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa pohdittiin, onko koulutus valmis kulttuurienväliseen haasteeseen. Panelistien yhteinen viesti oli, että yhtenäisyys Euroopassa saavutetaan juuri koulutuksen kautta.
"Kulttuurienvälisyys pitäisi saada luontevaksi osaksi kaikkea opetusta, ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu on tuotava ruohonjuuritasolle, etteivät sitä käy vain valtionjohdot ja eliitti", Unescossa työskentelevä professori Jagdish Singh Gundara toivoi.
Education International -järjestön pääsihteeri Fred van Leeuwen puolestaan huomautti, että taistelu suvaitsemattomuutta vastaan alkaa luokkahuoneessa.
"Koulut ovat tapaamispaikkoja, joissa eri kulttuurit kohtaavat luontevalla tavalla", van Leeuwen näki.
Asiantuntijoiden mukaan yhtenäinen Eurooppa-opetus vastaisi myös EU:n kesto-ongelmaan, kuinka tuoda unioni lähemmäksi kansalaisia.
Ajatus yhtenäisestä Eurooppa-oppiaineesta kouluissa ei ole suinkaan uusi, mutta EU-päättäjät eivät ole lämmenneet ajatukselle.
EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuorisokomissaari Jan Figel esimerkiksi katsoo, että Eurooppa on jo nyt läsnä jäsenmaiden koulujen opetuksessa kaikissa oppiaineissa.
"Eurooppa-opetusta ei ole syytä rajata epäluontevasti erilliseksi opintokokonaisuudeksi", Figel toppuutteli.
EU:ssa on hänen mukaansa jo nyt olemassa konkreettisia välineitä kulttuurien ymmärtämiseen ja kunnioitukseen, kuten erilaisia opiskelijavaihto-ohjelmia ja koulujen välisiä yhteistyöhankkeita.
"Keskeistä on kaikkien pääsy kouluun. Maahanmuuttajien koulutus on esimerkiksi suuri haaste tämän päivän EU:ssa", Figel muistutti.
Figel korosti erityisesti opetuksen tasokkuuden turvaamisen tärkeyttä Euroopassa. Hän haluaakin rohkaista yhä useampia nuoria opettajankoulutukseen. Pula pätevistä opettajista etenkin Italiassa ja Espanjassa on jo valtava, ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ongelma koko EU:n alueella kasvaa.
"Keskeistä ei kuitenkaan ole, kuinka suuri määrä opettajia oppilasta kohden on vaan kuinka päteviä, motivoivia ja rohkaisevia opettajat ovat", Figel totesi.
"Eurooppalaiset arvot omaavat opettajat kasvattavat todellisia kosmopoliitteja", Gundara uskoi.
Van Leeuwenin mukaan koulujen on oltava kaikille avoimia, demokraattisia ja julkisesti rahoitettuja oppilaitoksia vailla erottelua, koska eristäminen luo vihaa ja konflikteja.
"Yksityiskoulut, jotka hyväksyvät oppilaikseen vain tietyn sukupuolen tai uskonnon edustajia, ja kylmä taloudellisten etujen ajattelu ovat potentiaalisia uhkia aidolle suvaitsevaisuudelle", van Leeuwen sanoi.