Kou­lu­hu­hun al­ku­pe­rä selvisi

Madetojan musiikkiluokion tulevaisuutta koskeneen "huhun" alkuperä on selvinnyt: kyse on opetustoimenjohtaja Pekka Pasasen opetuslautakunnalle esittämistä visioista, joista ainakin opetuslautakunnan jäsen Miika Mielityisen (kesk.) mukaan käy selvästi ilmi halu supistaa Oulun kaupungin lukiot viiteen.

Jakkukyläläinen Tuomo Kaisto souti aikoinaan itsekin kouluun. Tuolloin kunta ei vielä kustantanut koulukuljetusta. "Silloin kuljimme ihan keskenämme joen yli", Kaisto kertoo.
Jakkukyläläinen Tuomo Kaisto souti aikoinaan itsekin kouluun. Tuolloin kunta ei vielä kustantanut koulukuljetusta. "Silloin kuljimme ihan keskenämme joen yli", Kaisto kertoo.
Kuva: Rasila Risto

Madetojan musiikkiluokion tulevaisuutta koskeneen "huhun" alkuperä on selvinnyt: kyse on opetustoimenjohtaja Pekka Pasasen opetuslautakunnalle esittämistä visioista, joista ainakin opetuslautakunnan jäsen Miika Mielityisen (kesk.) mukaan käy selvästi ilmi halu supistaa Oulun kaupungin lukiot viiteen.

Pasanen itse kiistää puhuneensa mitään sen suuntaista. "En ota piikkiini tällaisia ajatuksia. Olen kyllä avoin lukioitten yhdistämiselle ja toisaalta mahdollisuus yhdestä hallinnollisesti yhtenäisestä lukiosta on kirjattu opetuslautakunnan budjettiesitykseen."

Erikoislukioita Pasanen kuitenkin vakuuttaa pitävänsä päinvastoin kehitettävinä asioina. Hän myös kiistää, että mitään listaa lakkautettavista ja säilytettävistä kouluista olisi edes hänen päässään.

"Tähän työhön kuuluu kyllä vähän liikutella asioita omassa päässä, mutta sellaista listaa ei ole olemassa."



Puheenvuoro koulussa


Mielityinen epäili viikko sitten torstaina Karjasillan koulussa järjestetyssä keskustelussa, että erikoislukiot uhrataan Oulussa ja tilalle tulee suuren massan lukioita. Sen jälkeen oululaispoliitikot saivat koululaisilta kasapäin huolestunutta sähköpostia.

Se pisti muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tuija Pohjolan (sd.) ihmettelemään, mistä ajatus oli lähtenyt liikkeelle. Pohjolan mukaan Madetojan lukion lopettamisesta ei ole missään mainintaa. "Päinvastoin koulu olisi kasvussa."

Mielityisen mukaan Pasasen näkemyksistä olisi käynyt selvästi ilmi, että lopulta jäljelle jäisivät vain Karjasilta, Merikoski, Lyseo, Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukio Kuusiluodossa ja Laanila. Karjasillalle yhdistettäisiin aluksi Kastellin lukio, mutta myöhemmin myös Madetoja. Lukiokartalta pyyhkäistäisiin siis Kastelli, Madetoja ja Pateniemi.

Mielityinen onkin pahoillaan, ettei kuntalaisille tai edes päättäjille kerrota avoimesti, millaisesta kokonaisuudesta on kysymys. "Minusta näistä pitää voida keskustella. Ja toisaalta kyllä meillä poliitikoilla pitää olla rohkeutta sanoa, mihin päin ollaan menossa."



Hirveä äläkkä


Mielityinen toivoo keskustelusta kuitenkin rakentavaa, ei repivää. Hän kertoo opetuslautakunnassa moneen kertaan tivanneensa, miksi asiasta ei puhuta ääneen julkisuudessa. Vastauksena oli, että kun vuonna 1999 näin tehtiin, oli seurauksena vain hirveä äläkkä eikä mitään tapahtunut.

"Nyt sitten mennään lohkoittain."

Tiistaina kaupunginhallitus palautti Kastellin, Pohjankartanon ja Karjasillan alueiden koulutiloja koskevan tarveselvityksen uudelleen opetustoimeen lisäselvityksiä varten.

Asiaa pohtinut työryhmä ja opetusvirasto ovat olleet jatkosuunnitelmista eri kannalla. Työryhmä päätyi jo vuosi sitten - äänestyksen jälkeen - kannattamaan vaihtoehto ykköstä eli nykytilanteen pohjalta jatkamista.

Opetusviraston esitys on kuitenkin ollut vaihtoehto kolmonen, jota myös kaksi työryhmän jäsentä kannatti. Sen mukaan lukio loppuisi Kastellissa ja siirrettäisiin Karjasillalle, Kaukovainiolle muodostettaisiin yhtenäisperuskoulu ja Karjasillan yläaste lopetettaisiin. Nyt huhut Madetojan lukion kohtalosta ovat omiaan hämmentämään kuviota.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä