Kou­lu­avus­ta­jis­ta kova pula

KalevaOulu Koulunkäyntiavustajista on tulossa syksyllä suuri pula.

Ensimmäiset käyttäjät. Tshekin presidentti Vaclav Klaus ja presidentti Tarja Halonen vihkivät käyttöön torstaina Helsingin Kampin terminaalin ja liikekeskuksen
Ensimmäiset käyttäjät. Tshekin presidentti Vaclav Klaus ja presidentti Tarja Halonen vihkivät käyttöön torstaina Helsingin Kampin terminaalin ja liikekeskuksen
Kuva: Martti Kainulainen

Oulu Koulunkäyntiavustajista on tulossa syksyllä suuri pula. Yleisopetuksen ryhmissä opiskeleville erityistä tukea tarvitseville oppilaille ei voida palkata riittävästi avustajia, koska tällaisen opetuksen järjestämiseen osoitettu tuki on riittämätön.

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n työmarkkina-asiamies Simo Kekki kertoo, että tilanne on samankaltainen ympäri Suomen. Avustajia koulutetaan riittävästi, mutta kuntien huonon taloustilanteen takia heistä luovutaan herkästi.

Koulunkäyntiavustajien rooli korostuu nykyisin siksi, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat pyritään sijoittamaan lähikouluun, jolloin he opiskelevat tavallisissa koululuokissa.

Asia on noussut ajankohtaiseksi, koska näihin aikoihin kouluissa tehdään päätöksiä ensi syksyn opetusryhmien muodostamisesta. Oulun opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja, Kaukovainion koulun rehtori Timo Kettunen kertoo saaneensa kahden viime viikon aikana useita yhteydenottoja huolestuneilta opettajilta ja vanhemmilta.

"Oikeusturvan kannalta, katsoipa sitä oppilaan tai opettajan tai ryhmän muiden oppilaiden kannalta, tilanne on kimurantti", Kettunen toteaa.

Perusopetuslaki määrää, että erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Lausunnon oppilaan tarvitseman tuen laadusta antaa lääkäri, koulupsykologi tai muu asiantuntija.

Oppilas voi saada tarvitsemaansa tukea myös erityisopettajalta, ja lisäksi tietyillä kouluilla annetaan pienryhmäopetusta.

Kettusen mukaan pienryhmiin on kuitenkin tungosta ja erityisopettajiakin on koululla yleensä vain yksi.



Oikeus oppimiseen kärsii


Tilanne on hankala esimerkiksi Oulunlahden koulussa, joka on hakenut yhdeksää koulunkäyntiavustajaa mutta saanut tähän mennessä vain neljä. Lisäksi koululla on yksi vakituinen avustaja.

Rehtori Maija Laukan mukaan kaikki niistä lapsista, joilla on lausunto henkilökohtaisen avustajan tarpeesta, eivät tule sellaista saamaan.

Laukan mukaan tilanteessa kärsii ennen kaikkea oppilaan oikeus oppimiseen.

Samaa mieltä on Kirsi Pöykkö, jonka tytär aloittaa syksyllä ekaluokan Lämsänjärven koulussa ja tarvitsee luokkakohtaista koulunkäyntiavustajaa. Koska koko kouluun on tulossa vain yksi avustaja, tukea ei voi olla saatavilla koko ajan.

Pöykön mukaan oppilas leimautuu helposti turhaan häiriköksi, jos hänen tarvitsemaansa tukea ei luokassa ole saatavilla.

"Meidänkin tilanteessa avustajaa tarvitaan siihen, että lapsi hoksaa, mikä on käsiteltävä asia ja että kirjan pitää olla auki, eli tällaisten pienten asioiden tukemiseen", Kirsi Pöykkö kuvailee.



Johdonmukaisuus hukassa


Timo Kettusen mielestä opetusvirasto ei ole ollut päätöksissään johdonmukainen.

"Koko ajan puhutaan oppilaan oikeuksista, mutta sitten kun näitä oikeuksia lähdetään toteuttamaan, raha ei olekaan mukana", hän sanoo.

Oulun kaupungin opetuspäällikkö Pertti Parpala myöntää, että tilanne on tällä hetkellä paha: avustajien tarve on selvästi suurempi kuin resurssit.

Parpalan mukaan kaikkien koulujen osalta tarve ei ole kuitenkaan vielä selvillä eikä lopullisia päätöksiä ole tehty.

Parpalan ja Kettusen näkemykset eroavat tässä toisistaan.

Timo Kettunen korostaa, että useimmille kouluille on jo tullut tieto myönnetyistä avustajamääristä.

"Olen ymmärtänyt, että ensi syksylle nyt myönnettyjen avustajien määrä on joka tapauksessa pienempi kuin viime syksynä toteutunut määrä. Avustajien tarve on koululta saadun palautteen perusteella suurempi, ja se on todennettavissa jo nyt", Kettunen toteaa.

Ilmoita asiavirheestä