Ensi syksyn kouluavustajatilanteesta huolestuneet vanhemmat ovat soitelleet viime aikoina tiukkoja puheluja opetusvirastoon. Tiuhaan tahtiin niitä on saanut vastaanottaa muun muassa opetuspäällikkö Pertti Parpala, joka itsekin jakaa vanhempien huolen: kouluavustajien määrää ei ole vara nykyisestä vähentää.
Kaikkiaan Oulun opetustoimessa työskentelee noin 200 koulunkäyntiavustajaa, joista vakituisina vain 47. Jatkossa määrärahat eivät kuitenkaan nykyiseen avustajamäärään riitä, ja oikeastaan jo tänä keväänäkin on menty hieman yli budjetista.
Jotta budjettia saataisiin kurottua kiinni, pitäisi ensi syksyn aikana polkaista säästökuuri, joka karsisi 27 kouluavustajan viikkotuntimäärää vastaavan työpanoksen pelistä pois.
Opetuslautakunta on jo kertaalleen käsitellyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, ettei näin voida menetellä. Opetuspäällikkö Parpalalle annettiin tehtäväksi valmistella määrärahan korottamiseksi uusi esitys.
Sen jälkeen on lautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston asia ratkaista, tuleeko rahaa vai ei.
Kaikki 200 kouluavustajaa tarvitaan myös syksyllä, ja Parpala toivoo, että rahat löydetään.
Tarvetta on lisännyt muun muassa se, että viime vuosina myös erityisopetusta vaativat oppilaat on haluttu pitää omissa lähikouluissaan. Entistä harvempi sijoitetaan erilliseen erityiskouluun Heinätoriin tai Kajaanintulliin, ja entistä useammin opetus ja tuki pyritään antamaan omassa koulussa tai oman koulualueen pienluokassa.
Ristiriitainen tilanne
"Tilanne on hirveän ristiriitainen. Jos avustajaresurssia supistetaan, paineet erityiskouluihin kasvavat", huomauttaa opetuslautakunnan jäsen Juha Tapio (vas.).
Jo nyt on tullut tilanteita, joissa erityiskoulussa ollut oppilas voisi mennä oman koulualueensa kouluun, mutta avustajien vähyyden vuoksi häntä ei voida ottaa siellä vastaan. Kuitenkin opetus erityiskoulussa on kolme kertaa kalliimpaa.
Tapion mukaan lautakunnassa katsottiinkin, että tosiasiat on nyt tunnustettava. Tapio teki samalla valtuustoaloitteen, jotta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen osoitettaisiin ensi vuonna 300 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Kouluavustaja, luottamusmies (Julkisten ja hyvinvointialojen litto JHL) Janne Auvinen toivoo, että asiat pannaan tärkeysjärjestykseen. "On huolestuttavaa lukea lehdestä, että kaupunki ryhtyy rakentamaan Kärppien kanssa harjoitushallia, mutta säästää samalla lasten tukipalveluista."
Vanhempien vaadittava
Jo nyt tilanne on Janne Auvisen mukaan kestämätön, sillä koulunkäyntiavustajan saamiseksi ei riitä, että lääkäri tai psykologi on todennut asian tarpeelliseksi. Avustaja voi jäädä saamatta, elleivät vanhemmat itse jaksa tai osaa tätä vaatia.
Huolta avustajien riittävyydestä ei kanneta ensimmäistä kertaa. Kouluavustajien palkkaukseen anottiin tälle vuodelle lisää 300 000 euroa, joista saatiin 150 000. Avustajien määrää ei kuitenkaan saatu lisättyä, sillä yli puolet meni palkankorotuksiin.
Palkankorotuksella kouluavustajien palkat nousivat suhteessa paljon, mutta edelleenkin ne hipovat vähimmäistasoa. Vakinaisen, koulutetun avustajan palkka on noin 1 500 euroa. Määräaikaisilla palkka on pienempi.
"Hyvin usein avustajalla ei kuitenkaan ole täysiä tunteja ja hän saa vain osan palkasta", huomauttaa Auvinen. Jos syksyn säästöt toteutuvat, avustajien työtunnit vähenevät entisestään.