Romanitaustaisten työntekijöiden palkkaaminen kouluihin parantaa romanilasten ja -nuorten koulunkäynnin sujuvuutta ja oikeuksien toteutumista. Myös romanioppilaisiin kohdistuva kiusaaminen on merkittävästi vähäisempää kouluissa, joissa on töissä samaa kulttuuria edustavia aikuisia.
Tiedot tulevat ilmi lapsiasiainvaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston tuoreesta selvityksestä, jossa kuuluu romanilasten ja -nuorten oma ääni. Romanioppilaat kokevat erityisesti romanitaustaisten koulunkäyntiavustajien läsnäolon innostavaksi.
"He toimivat lapsille esimerkkinä siitä, että yhteiskunnan toimintaan voi osallistua omaa romaniuttaan menettämättä. Avustajat ovat parantaneet myös romanilasten oppimisvalmiuksia", Opetushallituksen asiantuntija Satu Blomerus kommentoi selvitystä.
Suomen peruskouluissa on töissä tällä hetkellä muutamia kymmeniä romanitaustaisia koulunkäyntiavustajia. Tarkkoja tilastoja ei ole, mutta Itä-Suomen lääninhallituksen suunnittelija Helena Valentin arvioi määrän moninkertaistuneen tällä vuosikymmenellä.
"Tarve on tiedostettu pitkään, ja tämäkin selvitys paljastaa, että tulokset ovat hyviä", Valentin summaa.
Tuki tärkeää teini-iässä
Erityiskoulun koulunkäyntiavustajana Tampereella työskentelevän Aila Svartin mukaan oman kulttuurin edustajan tuki on tärkeää etenkin teini-iässä. Peruskoulun yläluokilla romanien erot valtaväestöön kasvavat muun muassa kansallispukujen käyttöönoton myötä.
"Silloin erilaisuuden tunne vahvistuu. Romanityöntekijä koulussa sinetöi sen, että nuorella on lupa olla sellainen kuin on", Svart näkee.
Svart patistaa kuntien koulutoimia miettimään, toteutuuko oppilaiden tasavertaisuus. Romanitaustaisten avustajien tarvetta ei Svartin mukaan voi enää sivuuttaa.
Ysiluokkaa käyvä jyväskyläläinen Marika Manner, 14, on pärjännyt koulussa ilman romaniavustajaa. Silti hän myöntää, että oman kulttuurin edustajalle olisi aika ajoin tarvetta.
"Joskus isossa ryhmässä voi tipahtaa kyydistä. Romani ymmärtäisi ja osaisi auttaa paremmin", Manner miettii.