Kuluvana vuonna monet tapahtumat horjuttivat suomalaisten uskoa lintukotoon. Nokian vesiepidemia herätti epävarmuutta samoin kuin läheltä liipannut sairaanhoitajien joukkoirtisanoutuminen, mutta kaikista järkyttävimpänä sattumuksena erottui kuitenkin kuin salamana kirkkaalta taivaalta tullut Jokelan murhenäytelmä.
Yhdeksän ihmistä sai marraskuussa surmansa Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa ammuskelleen Pekka-Eric Auvisen luodeista. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) luonnehti tapahtunutta tuoreeltaan "syväksi viilloksi meidän turvallisuudentunteeseemme".
Psykoterapian professori Jaakko Seikkula Jyväskylän yliopistosta arvioi, että tragedian vaikutukset ovat yhä paljon suuremmat ja kauaskantoisemmat kuin tähän mennessä on uskottu.
- Meillä Suomessa on vähän sellainen kulttuuri, että vaikeat asiat siivotaan pois mielestä. Ajatellaan, että niitä ei ole olemassa. Oli hyvä, että aseiden suuri määrä puhutti ainakin vähän aikaa, Seikkula sanoo.
Seikkula on pahoillaan siitä, että tiedotusvälineissä pyrittiin väkisin selvittämään surmille syitä.
- Turvattomuuden käsittelyssä olennaista on se, millä tavoin käsitellään ja siedetään epävarmuutta. Elämässä kaikki asiat eivät ole kontrolloitavissa, Seikkula näkee.
- Jos etsitään syitä, niin ne löytyvät aina ulkopuolelta eikä oman elämän piiristä.
Nokian vesiturma horjutti luottamusta
Seikkulan mielestä Jokelan tragedian tapaan turvattomuutta lisäsi Nokian vesiturma, koska se horjutti kansalaisten luottamusta palveluihin.
Vesijohtoverkostoon pääsi marraskuussa jätevettä kahden vuorokauden ajan. Vatsatautiin sairastui ainakin 5 000 ihmistä, joista 800-900 tarvitsi hoitoa terveyskeskuksessa tai sairaalassa.
- Kyllä se näkyy epävarmuuden ja perheiden stressin lisääntymisenä. Se tarkoittaa helposti sitä, että useammille perheenjäsenille syntyy suurempia haasteita siitä, miten oma arki ja elämä tulisi järjestää, Seikkula kuvailee.
Mittaviksi näyttivät syksyllä muodostuvan myös sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumisen vaikutukset, mutta niiltä vältyttiin sovun synnyttyä Tehy-kiistassa viime tipassa.
- Kun ihmiset olivat niin yksimielisiä sen puolesta, että hoitajien tulisi saada parempaa palkkaa, se saattoi johtua turvattomuuden mahdollisuuden lisääntymisestä, Seikkula miettii.
- Haluttiin varmistaa sairauksien ja terveysongelmien ilmaantuessa, että olisi käytettävissä henkilökuntaa, joka viihtyy työssään hyvin. Se oli odottamaton reaktio.
Ulkomaisilla tapahtumilla myös vaikutusta
Ylitarkastaja Johan Pawli sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristöstä huomauttaa, että suomalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat myös ulkomaiset tragediat.
- Ulkomailla tapahtuvat isot asiat, jotka eivät varsinaisesti vaikuta turvallisuuteen, vaikuttavat tunteeseen. Media tuo turvallisuuteen liittyviä asioita kotiin, vaikka ne eivät ole täällä tapahtuneet, Pawli muistuttaa.
