Kou­lu­ah­taus vaivaa Kem­pe­lees­sä

KalevaKempele Kempeleen koulujen ahtaudesta on paljastunut tiukka erimielisyys opettajiston

Kempele Kempeleen koulujen ahtaudesta on paljastunut tiukka erimielisyys opettajiston ja sivistystoimenjohtajan välillä.

Syksyllä käyttöönotettu Linnakangastalo helpotti sivistystoimenjohtaja Seppo Hautasen mielestä Ylikylän koulun tilanahtautta jopa niin paljon, että 130 oppilasta voisi jatkaa ensi syksystä alkaen seitsemännenkin luokan Ylikylällä.

"Siten toisen yläasteen rakentamista voidaan siirtää vuosikausia eteenpäin", Hautanen sanoo.

Opettajakunta ei voi ymmärtää Hautasen laskelmia tyhjistä tiloista. Esimerkiksi erityisopetusta pidetään Ylikylän koululla kirjavarastossa.

"Hautanen ilmeisesti katsoo tilastoista, että näin paljon on lähtenyt oppilaita, siellä täytyy olla tilaa. Koulu on toiminut monessa eri pisteessä, vanhassa Puukoulussa, sen piharakennuksessa ja vanhoissa seurakunnan tiloissa. Kun Linnakankaan koulu valmistui, pääsimme näistä opetukseen soveltumattomista tiloista eroon", OAJ:n Kempeleen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Eilola kertoo.

Esimerkiksi ilmanvaihto rakennuksissa on mitattu riittämättömäksi, eivätkä kaikki opettajat pysty tiloissa edes työskentelemään. Eilola pelkää, että pienemmät koululaiset joutuvat takaisin noihin tiloihin, koska seitsemäsluokkalaisia varten saneerattaisiin Ylikylän koulun uudempaan osaan erikoistilat kuten kotitalousluokka ja fysiikan-kemian luokka. Muutokset ja kalustaminen maksaisivat arviolta 463 000 euroa.

Nyt vanhassa koulussa toimiva aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyisi Honkasen entisen seurakuntatalon tiloihin.

Opettajat ehdottavat ratkaisuksi viipalekouluja, jollainen Ylikylän koulun pihalla onkin, tosin päiväkotina. Esimerkiksi viiden perusopetustilan parakkirakennus maksaisi viiden vuoden vuokra-ajalla noin puoli miljoonaa euroa. Hautanen ei ole valmis väljentämään tilannetta viipalekouluilla. "Ei ole mitään järkeä pystyttää uusia tiloja, kun yhdessä koulussa on tyhjiä tiloja", Hautanen kuittaa.



Lisäopettajat eivät auta luokkakokoihin


Koulutilojen puute vaikuttaa ratkaisevasti Kempeleen opetusryhmien kokoihin. Esimerkiksi Kirkonkylän erityisluokka sai lisää opettajia, mutta lisää tiloja ei ole.

Kirkonkylän erityisluokan joitain tunteja pidetään varastossa. Kun oven aukaisee, ilma tuoksahtaa heti tunkkaiselta.

"Täällä pidetäänkin ovea auki tunnilla", rehtori Jukka Ojala sanoo.

Kempeleläisvanhemmat ovat vaatineet kuntalaisaloitteessa opetusryhmän keskimääräisen koon pienentämisestä peruskoulussa 18-22 oppilaaseen ja suurimman ryhmäkoon pienentämisestä 20-24 oppilaaseen eri luokka-asteilla. Vaatimus on Hautasen lausunnon mukaan mahdoton.

Eri koulujen tilanteet vaihtelevat Kempeleessä. Hautanen muistuttaa, että Kirkonkylän koululla on tuntuvasti suuremmat luokkakoot kuin Ylikylän koululla, Kirkonkylän koululla tänä lukuvuonna koko on 24,5, Ylikylällä 22,2.

Kirkonkylän koululla on eniten väkeä paikalla ennen puolta päivää. Viime vuonna remonttia paenneet Ketolanperän oppilaat lisäsivät Kirkonkylän koulun tungosta.

Ojalan mukaan nyt on huomattu, ettei remontin valmistuminen paljon Kirkonkylän tilannetta auta.

Rehtorin mukaan joidenkin aineiden palkkiopetus on helpottanut paineita isoissa luokissa.

"Esimerkiksi matematiikassa kahden luokan oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään, ja opettamassa on myös matematiikan aineen opettaja. Näin saadaan noin 20 oppilaan ryhmiä."

Ilmoita asiavirheestä