Joka kymmenes yläasteen ja lukion oppilas kokee uupumusta, mutta vakavaa uupumus on parilla prosentilla koululaisista. Koulu-uupumus on yleisempää tytöillä kuin pojilla, vaikka tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin.
Koulu-uupumusta voidaan pitää vakavana ongelmana erityisesti sen vuoksi, että se koskettaa eniten oppilaita, joilla on myös oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia. Uupuneita nuoria myös kiusataan koulussa muita useammin, sanoo tutkija Markku Niemivirta Helsingin yliopistosta. Häntä huolestuttaa erityisesti se, että uupumuksen seuraukset vaikuttavat pitkälle nuoren tulevaisuuteen.
Hyvä itsetunto toimii sen sijaan puskurina niin, että uupumuskaan ei aiheuta yhtä suuria opiskeluvaikeuksia, kuin oppilaille, joiden itsetunto on heikko. Suoritushakuiset ja epäonnistumista pelkäävät koululaiset kokevat muita enemmän emotionaalista väsymystä. Sen sijaan riman alta helposti menevät ovat taipuvaisempia kyynisyyteen.
Toisaalta pojat "taaplaavat" koulun läpi tyytyväisempinä, vaikka eivät saisikaan mitään aikaa. Uupumus on yleensä yhteydessä huonoon kouluviihtyvyyteen. Tutkija ei kuitenkaan usko, että uupumusta vähennettäisiin erityisillä koko koulua koskevilla viihtyvyyshankkeilla. Pikemminkin olisi pohdittava, miksi osalla koululaisista on vaikeuksia oppimisessa ja miksei myönteisiä kokemuksia riitä kaikille.
Tylsää, mutta ei hyödytöntä
Niemivirta kritisoi WHO:n koululaistutkimusta, joka antoi taas viime kesänä surkean kuvan suomalaisten koulujen viihtyvyydestä. Meillä kyseinen tutkimustulos on johtanut jo kriisipalavereihin ja asiantuntijaryhmien nimeämiseen.
Niemivirran mielestä ei pitäisi kuitenkaan hutkia ennen kuin on tutkittu. Hänen mukaansa varsinaista kouluviihtyvyyttä kysyttiin ainoastaan yhdessä kysymyksessä, jossa oli neljä vastausvaihtoehtoa. Kokonaiskuvaan voi vaikuttaa se, että sekä kysymys että vastausvaihtoehdot oli käännetty eri kielille eri tavoin.
Vaikka suomalaisnuoret pitävätkin koulua aika tylsänä, Niemivirran mielestä tärkeämpää on, että sitä ei pidetä hyödyttömänä eikä ajanhukkana. Hänen tutkimuksensa mukaan koulunkäyntiä pidetään ainakin yläasteen päättyessä ja lukiossa sekä hyödyllisenä että tarpeellisena.
Toisaalta on esitetty myös ajatus, että suomalaiset koululaiset ovat niin itsenäisiä, että uskaltavat sanoa suoraan, että koulussa on tylsää.
Niemivirta myöntää kuitenkin, että parantamisenkin varaa on paljon. Suomalainen koululaitos on vielä varsin tiukka ja valtaosa opettajista käyttää vielä vanhoja autoritaarisia menetelmiä. Kaikki kontrolli vähentää oppimisen mielenkiintoisuutta, kun taas ryhmätyöt ja tutkiva oppiminen lisäävät sitä.