José Luis Rodríguez Zapateron johtama sosialistihallitus on ollut Espanjassa vallassa huhtikuusta 2004 lähtien. Maan katolinen kirkko maalailee todellisia kauhukuvia sosialistien puolitoistavuotta kestäneestä hallituskaudesta. Taustalla on kirkon pelko maallistumisen lisääntymisestä ja sen seurauksena kirkon perinteisen valta-aseman nopeasta heikkenemisestä.
Uudistushankkeet ärsyttävät kirkkoa
Katolisen kirkon johtoa ärsyttävät monet Zapateron hallituksen uudistushankkeet. Ristiriitoja hallituksen ja kirkon välillä ovat tähän mennessä tuoneet muun muassa kirkon rahoitus, avioeron helpottaminen, jota kirkko kutsuu pika-avioeroksi, homoseksuaaliset avioliitot, sekä biotekniset munasolututkimukset.
Tänä syksynä Espanjan katolisen kirkon huolenaiheeksi on muodostunut erityisesti sosialistihallituksen ajama koulureformi (LOE). Sitä vastaan katoliset koulujärjestöt järjestivät suurmielenosoituksen Madridissa lauantaina. Mielenosoitukseen osallistui lähes puoli miljoonaa espanjalaista. Heidän joukossaan oli kuusi katolista piispaa, sekä suurimman oppositiopuolueen, tällä hetkellä hyvin oikeistolaista linjaa edustavan Kansanpuolueen, Partido Popularin (PP) johtoa.
Katolisen kirkon ja opposition liikehdinnän vastapainoksi Zapateron hallitus pyrkii neuvottelemaan valtion ja kirkon välisistä suhteista suoraan Vatikaanin kanssa. Se ärsyttää entistä enemmän Espanjan katolista kirkolliskokousta.
Sosialistihallituksen varapääministeri María Teresa Fernández de la Vega vieraili Vatikaanissa neuvottelemassa juuri ennen Madridin mielenosoitusta 10. marraskuuta. Vierailun piti olla lähes salainen, mutta katolisen kirkon johto vuodatti sen tiedotusvälineille.
Kirkko vastustanut ennenkin reformeja
Zapateron hallituksen koulureformi on kuudes Espanjan nykydemokratian aikana. Lähes kaikki aikaisemmatkin perusopetuksen muutoshankkeet ovat herättäneet katolisen kirkon vastustusta.
Tähän mennessä katolisen kirkon hyväksynnän on saanut ainoastaan Espanjan edellisen, José María Aznarin johtaman oikeistohallituksen (1996-2004) ajama perusopetuksen uudistus. Se astui voimaan juuri ennen Kansanpuolueen vaalitappiota maaliskuun 2004 parlamenttivaaleissa. Uusi sosialistihallitus kumosi sen sitten osittain.
Sosialistien koulureformin keskeisiä kiistakohtia ovat julkisten ja yksityisten koulujen asema. Tällä hetkellä Espanjan kouluista 26 prosenttia on yksityisiä, mutta valtion taloudellisen tuen piirissä.
Niissä käy koulua yli 1,5 miljoonaa oppilasta. Yksityisistä kouluista 70 prosenttia on katolisen kirkon alaisia. Kirkko haluaisi lisätä hallinnassaan olevien koulujen määrää, mitä sosialistihallitus vastustaa. Kirkko haluaisi myös pitää vapaana kunkin koulun oppilasvalinnan.
Sosialistien koulureformi korostaa peruskoulutuksen ilmaista luonnetta. Uudistus estää valtion tuen piirissä olevia yksityisiä kouluja keräämästä lukukausi- tai muita vastaavia maksuja. Hallituksen mielestä, joko yksityiset koulut ovat valtion tuen piirissä, tai sitten ne ovat todella yksityisiä, ilman valtion tukea. Myös sellaisia kouluja löytyy runsaasti Nyky-Espanjasta, erityisesti suuremmista kaupungeista.