Moamba
"Kun olimme pieniä koululaisia, teimme työtä, keräsimme rahaa ja annoimme sitä Mosambikille. Silloin maa ei ollut vielä edes itsenäinen. Siksi meistä kaikista suomalaisista on mukava nähdä teidät, on kuin näkisi omat lapsensa", selitti presidentti Tarja Halonen luokalliselle yläasteen oppilaita Moamban kylässä eteläisessä Mosambikissa.
Halonen muisteli 1970-luvun taksvärkkiaikoja, jolloin hän tosin itse ei tarkkaan ottaen ollut koululainen vaan SAK:n juristi - mutta nyt pääsi näkemään, millaiseen maahan silloiset taksvärkkirahat menivät.
Mosambikissa valtiovierailulla oleva suomalaisseurue jätti torstaina pääkaupungin taakseen ja matkusti vajaan sadan kilometrin päähän kylään, jonka yläaste on kunnostettu suomalaisin kehitysyhteistyövaroin.
Sisällissota keskeytti
Koulu on toiminut jo pari vuotta, mutta vihkiäiset oli jätetty tähän käyntiin. Yläasteen rakennustyöt aloitettiin vuosikausia sitten, mutta ne keskeytyivät sisällissotaan. Olojen rauhoituttua voitiin työtä jatkaa.
Suomalaisia kehitysyhteistyörahoja on koulun kunnostukseen käytetty 14 miljoonaa markkaa. Kyseesssä on osa Suomen antamasta tuesta Mosambikin koulutussektorille, jonne tänä vuonna päättyvä viiden vuoden avustusbudjetti on ollut lähes 90 miljoonaa markkaa.
Moamba on köyhä maaseutukylä, jonka rakennukset ovat enimmäkseen olkiseinäisiä majoja. Se on keskellä tasaista ja kuivaa maata. Mosambikin eteläisissä osissa on 600 000 ihmistä ruoka-avun tarpeessa.
Koko kylän karnevaali
Moamban koulussa on noin tuhat oppilasta, osa heistä koulun asuntolaan majoitettuna, ja se toimii kolmessa vuorossa aamuseitsemästä iltakymmeneen. Muuta yläasteen oppilaitosta ei ole lähimaillakaan, ja tästäkin vielä puuttuu kaksi luokka-astetta.
Vihkiäiset olivat koko kylän karnevaali. Pakollisten silmäätekevien ohella koulun liepeille tuntui kokoontuneen koko kyläkunta, ja afrikkalaiseen malliin se tietää jatkuvaa tanssia ja musiikkia.
Mosambikin presidentin Joaquim Chissanon oli määrä olla mukana, mutta hän korvautui ministerillä. Maputon presidentinpalatsissa nimittäin on ruuhkaa: muutkin kuin Halonen ovat saaneet ajatuksen yhdistää YK-kokoukseen muuta ohjelmaa.
Tytöt ja pojat oppimaan
Halonen silminnähden nautti päivästään. "Asumme pohjoisessa maassa, jossa talvella on paljon jäätä ja lunta. Kesät ovat mukavia", presidentti kuvaili lapsille.
"Voidakseen asua sellaisessa maassa on tehtävä paljon työtä. Siksi olemme jo satoja vuosia kouluttaneet kaikki poikamme ja tyttömme."
Kerta toisensa jälkeen hän väänsi rautalankamallia opiskelun tärkeydestä, jätti virallisessa puheessa väliin tekstin "sektorien kehittämiset" ja vaihtoi yleisöä yrittäen puhutella koululaisia oppimisen tärkeydestä.
Suomen lahjana koululaisille Halonen luovutti jalkapalloja ja pelipaitoja, piirustuspaperia, kyniä, liituja - ja ison karttapallon. Vastaanottajat eivät tahtoneet siitä hevin Suomea löytää.
Tutun oloinen maa
"Olen ensimmäistä kertaa Mosambikissa mutta olen ollut monta kertaa Nicaraguassa", presidentti kuvasi vaikutelmiaan Kalevalle.
"Täällä on samantapainen köyhyys ja sydämellisyys. Olosuhteet ovat tuttuja", hän sanoi.
Suomen kehitysapu Mosambikiin on kasvamaan päin. "Tämä kuuluu niihin maihin, jotka kansa on valinnut", hän sanoo ja viittaa erilaisten kansalaisjärjestöjen pitkään toimintaan maassa.
Mosambikille on itselleen annettu mahdollisuus vaikuttaa avun suuntautumisen tärkeysjärjestykseen.
"Ei voi määritellä ensisijaisuutta toisten puolesta", kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) sanoo. Toisaalta keskittyminen koulutuksen ja ympäristön kaltaisiin kysymyksiin on hänen mukaansa perusteltua siksi, ettei niillä alueilla pääse tapahtumaan mitään mitä ei voi myöhemmin enää korjata.
Halonen toivoo, että nyt vihitty Moamban koulu kehittyisi aikanaan oppilaitokseksi, joka valmistaisi yliopisto-opintoihin. Näin tulisi maaseudunkin nuorille mahdollisuus korkeakouluopintoihin.
Suomi on auttanut Mosambikin opetussektorin kehittämistä vuodesta 1990. Vuodesta 1997 on tuettu peruskoulujen rakentamista, opettajakoulutusta, yleistä kehittämistä ja koulutustutkimusta. Jatkoa valmistellaan parhaillaan.
Moamban kylän läpi kulkee koliseva junaraide, josta viime toukokuussa kantautui uutisia Suomeen asti. Yli 200 ihmistä kuoli ja saman verran loukkaantui valtavassa junaonnettomuudessa. Tästä yläasteesta meni yksi opettaja ja kuusi oppilasta.
Halonen esitti surunvalittelunsa, mutta päivän tunnelmassa ei enää onnettomuuksia muisteltu.
Vihkiäisten kunniaksi koulun viereiselle aukiolle oli pantu musiikkijuhlat pystyyn, ja sponsorina näytti toimivan joku muu kuin Suomen valtio. Esiintymislavan vieressä heilui tuulessa jättimäinen, paljon yksikerroksista koulua korkeampi Coca-Cola -pullo. Yhtiö kustantaa kouluun kyniä ja muita tarvikkeita; lapsissa on senkin tulevaisuus.