Kaakkurin jättiläismäinen yhtenäiskoulu aloitti koulutyön maanantaina muiden koulujen tapaan. Koulukokeilussa pyritään poistamaan portaat eri kouluasteiden väliltä ja kehittämään koulun ja kodin välistä yhteistyötä katkeamattomaksi. Aivan täydellä teholla ei vielä startattu. Ensimmäisenä aamuna oppilaita tuli 137, mutta kun rakennus ensi syksyksi valmistuu, oppilasmäärä on noin 800.
Yhtenäiskoulussa on koko koulun yhteinen opetussuunnitelma. Kaikessa muussakin pyritään työskentelemään yhdessä ilman keinotekoisia rajoja. Luokat Kaakkuristakin löytyvät ja niiden ympärillä olevat yksiköt. 1-6 luokilla on omat kotiluokat, joissa on oma opettaja ja pulpetti.
"Yksikkö on oma kyläkoulu, josta pikkuhiljaa ruvetaan käyttämään aineenopetuksen yksiköitä", kertoo rehtori Markku Niskavaara.
Aineenopetusyksikköjä on kolme, Agricola, Linguateekki ja Luonnontieteet. 7-9 luokat käyvät pelkästään aineenopetusyksiköissä. Heidän tukikohtanaan ovat omat kaapit omissa yksiköissä.
Pienillä omat
kotipihat
Aivan sikin sokin oppilaat eivät koulussa vaella eikä pienten tarvitse pelätä isojen jalkoihin jäämistä. Eka ja tokaluokkalaiset syövät omassa ruokalassaan, joka on aivan oman yksikön vieressä. 1-6 luokkien yksiköillä on omat sisäänkäyntinsä joiden edessä on omat kotipihat ja pyöräkatokset. Kotipihalta on helppo pujahtaa myös koko koulun yhteiselle pihalle.
Samassa rakennuksessa on myös päiväkoti, lisäksi kouluun tulee myös vaikeavammaisia oppilaita. Erilaisuutta pyritään huomioimaan myös lahjakkaiden ja oppimisvaikeuksista kärsivien kanssa.
"Erityistä tukea tarvitsevista pyritään huolehtimaan mahdollisimman pitkälle omassa koulussa, mutta konsultaatiota haetaan myös muualta", Niskavaara sanoo.
Uutta on myös johtamismalli. Kaakkurissa ei ole eri asteiden apulaisrehtoreita, sillä eihän koulussa ole asteitakaan. Niskavaaran johtotiimiin kuuluu aluksi kaksi linjajohtajaa. Toinen heistä johtaa esi- ja alkuopetuksen käytännön työtä ja koko koulun opetussuunnitelman kehittämistä. Erityisopetukselle on oma linjajohtajansa. Tulevaisuudessa kolmas linjajohtaja huolehtii koulun ja kotien välisestä yhteistyöstä.
Yhteistyötä ja yksilöllisyyttä
Yhtenäiskoulussa pyritään siihen, että koulun ja kotien välinen yhteistyö ei katkea kuten ala- ja yläasteiden välillä. Tähän pyritään myös Oulun koulutoimen uudessa linjauksessa, jonka mukaan jokaisen oppilaan osalta käydään kaksi kertaa vuodessa kehittämiskeskustelu.
"Yksilöllisyyden huomioiminen astuu pitkän askeleen. Kun kodit saadaan entistä paremmin tukemaan koulun työtä, saadaan suuri resurssi lisää", sanoo koulutoimenjohtaja Pekka Pasanen.
Yhtenäiskoulu perustuu vuoden 1999 perusopetuslain tuomaan mahdollisuuteen. Lain esitöissä kannettiin huolta kouluasteiden rajan aiheuttamista ongelmista, jotka voivat ilmetä oppimisvaikeuksina tai häiriökäyttäytymisenä.
Syy jaettuun kouluun löytyy peruskoulun perustamisesta. Kansakoulusta tehtiin ala-aste ja oppikoulusta yläaste.
"Ei ollut mitään pedagogista syytä. Peruskoululaki loi jakoa, vaikka lainsäätäjän tarkoituksena oli varmaan alunperin yhdistää koulut", Pasanen sanoo.
Oulun opetuslautakunnan puheenjohtaja Paavo Moilasen mukaan nyt haetaan kasvatuksellista otetta myös yläasteikäisiin. Ala-asteella kasvatuksellisuus on toteutunut luokanopettajien luoman luokkahengen kautta, mutta yläasteella aineenopettajilla ei ole ollut mahdollisuutta vastaavaan.
"Nykyinen tilanne on tullut esille ennen kaikkea nuorten käyttäytymisen osalta. Opettajat ovat onnistuneet hyvin, mutta järjestelmässä on ollut vikaa", Moilanen sanoo.