Taina Kinnunen: Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Gaudeamus 2008.
Nuoruuden palauttamisen salaisuuksia alettiin tutkia lääketieteessä 1800-luvun lopussa, ja ensimmäiset kasvojenkohotukset tehtiin seuraavan vuosisadan alkukymmeninä. Sota vanhenemista vastaan julistettiin 1980-luvulla. Etujoukoissa olivat amerikkalaiset julkkikset kuntosalihurmokseen kuuluvine fitness-vaatimuksineen. Vanhuus oli epätoivottu olotila, jota vastaan oli taisteltava raivoisasti.
Kasvonostatuksia, rintaimplantteja ja rasvaimuja vaativat rintamat sen kun kasvavat. Arvellaan, että kauneusleikkausten luvatussa maassa Yhdysvalloissa leikkauksia tehdään vuosittain 11,4 miljoonaa. Määrä on nelinkertaistunut liki kymmenessä vuodessa.
Kauneusleikkausten suosio kasvaa koko maailmassa 20 prosentin vuosivauhtia, sen mukana myös kirurgiaturismi. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa Viron reissuja kasvojenkohotuksen tai rasvaimun merkeissä.
Taina Kinnunen on haastatellut sekä kauneusleikkauksia tekeviä kirurgeja että heidän asiakaskuntaansa. Kirjassa paljastetaan, mitä kirurgien mielissä liikkuu ja mitä taas ulkonäköönsä tyytymättömät asiakkaat ajattelevat.
Mielikuvat muutoksen tarpeellisuudesta eivät näillä kahdella välttämättä ole yhteiset, mutta jonkinlaista yhteisymmärrystä keskustelun aikana etsitään, ennen kuin veistä lähdetään liikuttamaan tai rasvaimua toteuttamaan. Suomessa tyypillisimpiä toimenpiteitä ovat yläluomileikkaukset.
Vaikka Kinnusen tutkimuksessa on kysymyksessä pääasiassa pääkaupunkiseudulle keskittyneestä kauneuskirurgiasta ja kauneuskulttuurista - siellähän suurin osa julkkisasiakkaistakin on - löytyy teoksesta tunnistettavia, ajasta ja paikasta riippumattomia, odotuksia.
Yksityiskohtaisia tietoja siitä, kuinka monta käyntiä Paula Koivuniemen tai Hannele Laurin leikkauskertomuksiin sisältyy, tai paljonko rahaa freesaukseen on kulunut, teoksesta ei löydy. Muita kertomuksia kylläkin siitä, kuinka leikkaus mahdollisti uuden onnellisemman elämän.
Löytyi myös järkyttäviä kuvauksia alan raadollisuudesta, kun keskikasvojen kohotuksesta seuraa komplikaatioita, huuli alkaa lerpottaa, toinen korva on toista alempana tai koko rinta-alue mustenee verenpurkauksista.
Kiinnostava on myös tutkijan omakohtainen huomio: "Itse ihmettelin monia haastateltavia tavatessani, miten vaikea minun olisi ollut hahmottaa heidän ikäänsä tietämättä sitä etukäteen. Päädyinkin siihen, että nuoruuden kirurgiseen ylläpito-ohjelmaan astuneet ihmiset muodostavat ulkonäöllisesti oman iättömien heimonsa."
Teos on raskas, kuten myös sen sisältö globaalista kauneuden vaatimuksesta: naisten pitää näyttää nuorilta tai iättömiltä ja miesten päässä pitää olla tukka. Teosta lukiessa tuskastuttaa tieteellisyyden vaatimuksen luoma kuva etäisyydestä ja sitoutumattomuudesta.
Aihepiiristä olisikin saanut kiinnostavan lukuelämyksen selkeästi populaarimpana versiona. Asia olisi selkeästi paketoitu aiheesta kiinnostuneille sen sijaan, että nyt kiinnostava pala siellä toinen täällä löytyy sinnikkäällä sivujen kahlaamisella.
Lukijaa taatusti kiinnostavat haastateltavien omakohtaiset kokemukset niin hyvässä kuin pahassa. Teokseen jää kaipaamaan myös selkeää faktaa eri operaatiosta ja kauneuskirurgisista mahdollisuuksista. Missä päin näitä voidaan toteuttaa ja millä hintahaarukalla.
Parasta antia teoksessa ovatkin kirurgien ja haastateltavien autenttiset äänet. Leikkauksiin voi jäädä koukkuun, edellisestä päästyä suunnitellaan jo seuraavaa. Ihmisen keho on projekti, joka kestää elämän ajan, ja sen läpivetämisen rahan kanssa mahdollistaa teknologia.
44-vuotias Kati vertasi ulkonäköongelman kirurgista ratkaisua epätyydyttävän ihmissuhteen pois leikkaamiseen. Vaikka kauneuskirurgia näyttää olevan hyvin toimeentulevan keskiluokan ylellisyyttä, kulutusluotot laajentavat reviiriä myös vähemmän varakkaiden suuntaan.
Teoksessa jäi mietityttämään tuntuma tekijän ulkokohtaisuudesta: Olisihan tässä ollut mahdollisuus hersytellä ja tuoda julki myös omia asenteita. Nyt esitellään ikään kuin asiakkaiden koehiirijoukko, jota kirurgit korkeudestaan manipuloivat, näitä puolestaan tutkija kammionsa etäisyydestä raportoi.