Kou­kus­sa ank­ka-anar­kiaan – Ou­lu­lais­läh­töi­nen Aku Ankka -kään­tä­jä Saara Pääk­kö­nen tais­te­li lapsena uudesta Akusta vel­jien­sä kanssa

- Aku Ankan suomentaminen on vapaata, jopa hyvin anarkistista verrattuna muihin käännöstöihin. Jokainen työtehtävä tarjoaa aina omat kivat juttunsa, ja tykkään todella paljon suomentamisesta, Saara Pääkkönen kertoo.

Kuva: Markku Heikkila

Saara Pääkkönen suomentaa Aku Ankkaa, koska hän tykkää leikkiä kielellä.

”Seuraavaksi kuulemme Juutas Pamppasen tulkinnan Eric Satie-Cutien riipaisevasta pianosonaatista nro 3...”

Repliikki on Aku Ankka -sarjakuvien suomentajan Saara Pääkkösen päässä syntynyt ja se liittyy tilanteeseen, jossa Iines Ankka rentoutuu laiskanlinnassa radiota kuunnellen.

– Sarjakuvassa tekstin tulee tietysti istua kuvaan, Pääkkönen kertoo ja paljastaa, miten juuri tämä repliikki syntyi.

– Mietin, mitä musiikkia Iines voisi hermojensa tyynnyttämiseksi kuunnella, ja päädyin klassiseen. Päätin aloittaa repliikin rakennustyöt muusikon nimestä ja katsoa, mihin se johtaisi. Muistelin tunnettuja suomalaismuusikoita ja valitsin tällä kertaa pianisti Paavali Jumppasen, jonka ankkanimeksi muodostui aika nopeasti Juutas Pamppanen.

– Sitten piti löytää pianomusiikin säveltäjä, ja ranskalainen Eric Satie nousi jostain syystä mieleen. Satie ääntyy ’satii’, mikä aikalailla hakematta yhdistyi sanaan satikuti. Annoin kutille vierasmaalaisen kirjoitusmuodon Cutie ja tälläsin yhdysmerkin väliin: Eric Satie-Cutie.

– Kuplassa oli tilaa, joten päätin luonnehtia pianosonaattia veikeällä laatusanalla. Pienen pohdinnan jälkeen valitsin ’riipaisevan’, joka kuulostaisi radiotoimittajan suussa merkillisen värittyneeltä, mutta sopii Akkariin juuri siksi.

Päätyökseen käännettyä kaunokirjallisuutta helsinkiläiskustantamossa toimittava Pääkkönen on suomentanut Aku Ankkaa vuodesta 2000. Hän luonnehtii tätä mukavaksi iltapuhdehommaksi.

– Olen aina tykännyt leikkiä kielellä ja väsätä hassuja riimejä! Se on aikaavievää näpertelyä, mutta yleensä myös hauskaa sellaista.

Oululaislähtöisen Saara Pääkkösen suhde Aku Ankkaan sai alkunsa mistäpä muualta kuin kotoa Kuivasjärveltä.

– Olen lapsesta lähtien lukenut Akuja – ja tapellut kahden veljeni kanssa joka keskiviikko, kuka saa lehden ensiksi!

Akun suomentajaksi Pääkkönen päätyi hyvän kielipäänsä ja erityisesti hollannin kielen taitonsa ansiosta. Hollantia hän oli opetellut mielenkiinnosta ja ”päivittäisessä arjessa pärjätäkseen” ollessaan aikoinaan opiskelijavaihdossa Belgiassa.

Muina työkielinään Pääkkönen hallitsee englannin, ranskan, italian, saksan ja ruotsin.

Aku Ankkojen ohella Pääkkönen on suomentanut myös muuta, kuten kanadalaisen Guy Delislen, ranskalaisen Cyril Pedrosan ja ranskalais-syyrialaisen Riad Sattoufin sarjakuvaromaaneja sekä ruotsalaisen Nina Hemmingssonin sarjakuvakokoelman. Lisäksi hän on suomentanut lasten- ja nuortenkirjoja sekä yhden dekkarin.

– Mikä tahansa kääntäminen, niin kivaa kuin se onkin, vaatii istumalihaksia ja kärsivällisyyttä syventyä kulloiseenkin työhön, Pääkkönen kiteyttää.

Akujen suomentaminen eroaa hänen mukaansa kuitenkin selvästi muista käännöstöistä ”anarkistisuudellaan ja karnevalistisuudellaan”.

– Akussa ei tarvitse kunnioittaa niinkään alkutekstiä ja kirjailijan intentiota kuin keksiä jotain erityisen nokkelaa suomeksi. Suomen Akuhan pelaa erityisesti sillä, että käytetään alkusointuja sekä mahdollisimman mehukkaita synonyymejä ja reheviä verbejä. Sitten leikitään kielellä siinä tilassa, mikä puhekuplaan mahtuu.

Omaan kieli-ilotteluun ei tosin koskaan parane rakastua liikaa.

– Meitä Akun suomentajiahan on kymmenkunta, ja lehden toimitus muokkaa tekstejämme joskus aika raskaallakin kädellä. Mutta yleensähän se teksti tulee ulos vain parannettuna.

Saara Pääkkönen vieraili perjantaina Oulun pääkirjastossa tapahtumatila Laiturissa kertomassa omista käännöstöistään. Vierailu liittyi Koneen Säätiön rahoittamaan valtakunnalliseen Suomentajat lukijoiden luo -hankkeeseen.