Presidentti Urho Kekkosen kotiryssä, Mihail Kotov, oli mies kulisseissa, joka auttoi Kekkosta kokoamaan palapeliä, jolla Suomen vapaakauppasopimus EEC:n kanssa toteutui. Tiedustelumies Kotov oli apuna, kun yhdistettiin Neuvostoliiton, Kekkosen ja Suomen etu.
Kotov ymmärsi, että Kekkonen ei saisi tulla epäsuosituksi siksi, että kansakunta kurjistuisi ulkopolitiikan takia.
"Kun Suomi saisi EEC-sopimuksen, Kekkonen jatkoajan presidentiksi ja Neuvostoliitto ETYK:n, kaikki olisivat voittaneet", filosofian kandidaatti Lasse Lehtinen kirjoittaa ensi lauantaina Oulun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassaan. Kaleva julkaisee otteen Lehtisen väitöskirjasta politiikan sivulla.
Neuvostoliitto asettui kuitenkin vastustamaan vapaakauppasopimusta. Presidentin Zavidovossa neuvostojohdon kanssa käymät neuvottelut vuotivat julkisuuteen 1972. Lehtinen siteeraa Kekkosta, jonka mukaan Kotov esitti, että Kekkosen presidenttikauden jatko ja EEC-kysymys niputettaisiin paketiksi.
Lehtisen laaja väitöskirja käsittelee SDP:n ja Urho Kekkosen suhteita lähes neljän vuosikymmenen ajalta. Lehtisen keskeisen tutkimustuloksen mukaan SDP:n kieltäytyminen Neuvostoliiton suosioon pyrkimisestä 1940-1960-luvulla oli kansallisen itsenäisyyden puolustamista vaikeissa oloissa.
1970-luvulla tehty suunnanmuutos oli harkittu toimi, joka takasi SDP:lle vaikutusvaltaisen aseman hallituspuolueena. Samalla puolueen johtaville jäsenille avautui yhteiskunnallisen etenemisen väyliä ja suomettuminen sai vauhtia.