Raiskaus on aina raaka rikos, mutta maanantai-iltana Kempeleessä sattunut tapaus järkytti monen kansalaisen tunteita tavallistakin enemmän. Ensinnäkin epäillyn raiskauksen uhri oli nuori, iältään lähes lapsi.
Tunnekuohua vahvisti erityisesti se, että teosta epäillään nuorta turvapaikanhakijaa. Kaukaa tullut nuorukainen otettiin suomalaisen yhteiskunnan suojaan ja hänelle annettiin apua. Vastaus apuun oli tyrmistyttävä.
Tapauksen merkittävyyttä lisää vielä se, että se sattui pääministeri Juha Sipilän kotikunnassa vain pari kuukautta sen jälkeen kun Sipilä ilmoitti kotinsa olevan käytettävissä turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että pääministerin piti tiistaina reagoida tapaukseen nopeasti ja näkyvästi. Tosin kriisikokouksen syyksi kerrottiin muitakin asioita kuin Kempeleen epäilty raiskaus.
Kokouksen jälkeen Sipilä kertoi, että vakavasta rikoksesta saatu tuomio vaikuttaa turvapaikkapäätökseen. Toisaalta karkotuksen ei pidä johtaa siihen, että vakavan rikoksen tekijä ei istu tuomiotaan missään.
Jo tiistaina netissä vaadittiin rikoksesta epäillylle lynkkaustuomiota. Reaktiot eivät yllätä, mutta ne ovat lähellä rikokseen yllyttämistä. Vaikka Kempeleen tapauksen vaiheet näyttävät kohtalalaisen selviltä, jutun käsittelee ja rangaistuksen antaa tuonnempana tuomioistuin niin kuin oikeusvaltiossa kuuluu olla.
Mutta samalla katse kääntyy kahteen asiaan, tulijajoukon koostumukseen ja kotoutukseen.
Suomeen on tänä vuonna tullut 30 000 turvapaikanhakijaa, joista ylivoimainen enemmistö on miehiä, iso osa heistä naimattomia nuoria miehiä. Enemmistö on myös saapunut kulttuureista, joissa naisten asema on paljon heikompi kuin Suomessa.
Suhtautuminen raiskaukseen voi olla lähtömaan lainsäädännössäkin tiukka mutta arjessa jotain aivan muuta. Suomalainen ja eurooppalainen suhtautuminen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan pitää tehdä tulijoille kristallinkirkkaaksi, heti alussa.
Lähtökohtana pitää olla, että tulijat opettelevat maan tavat ja lait. Suomalaisten on silti hyvä tietää jotain tänne saapuvien ihmisten taustoista ja ajattelutavoista.
Kertoman mukaan tyttöjen ja naisten asema Suomessa on esillä turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. On ymmärrettävää, että kotoutusurakka on valtavan saapujamäärän takia erittäin työläs järjestää nopeasti ja tehokkaasti. Viime kuukausina tulijamäärä on Suomen vastaanottokykyyn nähden ollut yksinkertaisesti kestokyvyn rajoilla.
Kempeleen raiskausta kutsuisi mielellään yksittäistapaukseksi. Ylen haastattelema rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen totesi kuitenkin keskiviikkona, että Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on yliedustus raiskaustilastoissa. Joka neljäs tai viides raiskausrikoksen tekijä on ulkomaalainen.
Sana ulkomaalainen on tässä yhteydessä kuitenkin liian yleistävä. Eri maista Suomeen tulevien välillä on varmasti merkittäviä eroja.