Kaleva
Ruukki Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta on ollut voimassa kolme vuotta ja sen tarpeellisuus on ollut selvästi nähtävissä, totesi Ruukin vastaanottokeskuksen 10-vuotisjuhlassa puhunut vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen.
"Lailla viimeinkin toteutettiin se yksinkertainen perusajatus, että turvapaikanhakija ei ole rikollinen eikä rikoksesta epäilty. Kehitys on myös nähtävissä sekä eri vastaanottokeskusten toiminnassa että koko vastaanoton järjestämisessä ja sisällössä. Kotouttamislainsäädännnön taustalla oleva ajattelu on saanut merkittävästi vaikutteita ja herätteitä turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta", Puumalainen sanoi.
Turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyvä merkittävä muutos on ollut erillisten säilöönottoyksiön perustaminen ja sitä koskevan lain säätäminen. Nykyinen säilöönottoyksikkö on Katajanokalla entisissä vankilan tiloissa.
"Turvapaikanhakijan paikka ei ole vankilassa. Vastaanotto ei ole vain pedin ja puuron tarjoamista."
Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa todetaan muun muassa, että vastaanottona järjestetään välttämätön perustarpeiden kuten majoituksen ja toimeentulotuen turvaaminen. Lain perusteluissa on täsmennetty, että perustarpeiden turvaamiseen liittyy myös sellaisen tiedon antaminen, jota tarvitaan turvapaikan hakemisessa ja arkielämässä selviytymisessä.
"Tehtävä tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakija tietää perusoikeutensa. Hänellä on myös mahdollisuus käyttää ja pitää yhteyttä lainoppineeseen avustajaan", Puumalainen kertoi.
Puumalaisen mukaan vastaanottotoiminnassa ja nykyisissä vastaanottokeskuksissa on siirrytty aloittelusta monipuoliseen ammatillista erityisosaamista vaativaan työhön.
Vuonna 2002 Suomessa turvapaikka myönnettiin 14:lle hakijalle ja oleskeluluvan sai 577 henkilöä. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli vajaa vuosi.
