Kolme vuotta voimassa ollut laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ei ole toiminut täysin toivotulla tavalla.
Lain toimeenpanoon liittyy keskeneräisyyttä ja ongelmia. Käytäntöjen luominen niin työhallinnossa kuin kunnissakin on vielä kesken.
Ongelmat ilmenevät eduskunnalle annettavasta hallituksen selonteosta. Hallitus sopi käytännössä selonteon sisällöstä keskiviikkona iltakoulussaan.
Selontekoon sisältyvät kotouttamislain muutosesitykset annetaan eduskunnalle ensi vuoden aikana. Tarkoituksena on, että viiden vuoden kuluttua annettaisiin uusi selvitys tilanteesta.
Selonteon mukaan kuntien näkökulmasta kotouttamislakia on kuvattu toimivaksi, kannustavaksi, onnistuneeksi ja tarpeelliseksi eri puolilla Suomea. Lakia on pidetty tarpeellisena erityisesti suurissa kunnissa.
Pienten kuntien tilanne on aivan toinen, sillä niissä saattaa olla maahanmuuttajia hyvin vähä. Pienissäkin kunnissa on kuitenkin pidetty hyvänä, että lainsäädäntö on selkiinnyttänyt maahanmuuttajatyötä tuomalla esiin kunkin toimijan oikeuden ja velvollisuudet.
Ongelmaksi sekä kunnissa että työhallinnossakin on koettu, että kotouttamislakia säädettäessä sen toimeenpanoon ei ohjattu uusia voimavaroja.
Selontekoluonnoksen mukaan voimavarojen puute näyttää olennaisesti vaikeuttaneen kotouttamislain toimeenpanoa.
Ongelmien lisäksi selonteossa on kerrottavissa myös paljon hyvää. Työministeri Tarja Filatov (sd.) on erityisen mielissään, että maahanmuuttajien työttömyysprosentti on laskenut viime vuosina tuntuvasti.
Kotouttamislaki tuli voimaan vuoden 1999 toukokuun alusta. Tuossa vaiheessa eduskunta vaati hallitusta antamaan kolmen vuoden kuluessa selonteon uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta ja lain toimivuudesta.
Selonteko on laadittu yhteistyössä eri hallinnonalojen sekä paikallis- ja aluehallinnon kanssa.