"Veljeni Leijonamieli on rankemmin kiinni todellisuudessa kuin ajateltiinkaan", sanoo Oulun kaupunginteatterin uuden lastennäytelmän ohjaaja Liisa Toivonen.
Juuri kun Leijonamielen harjoitukset olivat alkaneet, syttyi Irakin sota. Myös Astrid Lindgrenin Vietnamin sodan aikaan 1973 ilmestyneessä sadussa käydään vapaustaistelua tyrannia, Tengiliä, orjuuttajaa vastaan.
Tengil hallitsee ruusulaaksolaisia lohikäärmeen, Katlan, avulla. Luolan lohikäärme Katla ja putouksen hirviö Karma ovat romaanissa ikivanhan lasten pelottelutarinan kammotuksia.
Lohikäärme Katla on sota, sodan symboli, sen työryhmä oli päättänyt jo ennen Irakin tapahtumia. "Lohikäärme ei välttämättä ole paha, siinä olisi mahdollisuudet muuhunkin. Tengil hallitsee sitä torven avulla", pohtii Toivonen.
"Idässä lohikäärme edustaa positiivista voimaa, lännessä negatiivista", vertaa puvustaja Pirjo Valinen.
Juuri hänen tuomansa enteellinen kuva valkohuivisista ihmisistä kepit tanassa toimi impulssina Veljeni Leijonamielen taistelukohtauksille. Tämän myttykansan vastapoolina näytelmässä ovat haarniskoidun näköiset Tengilin taistelijat.
Parempaan maailmaan
Näytelmän taistelukoreografiat on suunnitellut vierailija, näyttelijä Kristo Salminen. "Minua on mietityttänyt se kahtiajakoisuus, jolla sodasta puhutaan: toisaalta se retoriikka, kun Jumala siunaa kummallakin puolella, ja toisaalta käytännön taistelukenttätodellisuus", hän kertoo.
Veljeni Leijonamielessä on siis ajankohtaista asiaa. Pohjimmiltaan se on tarina ystävyydestä, sisarusrakkaudesta ja rohkeuden löytämisestä. Leijonamielen veljesten seikkailu on tarina yrityksistä luoda parempi maailma.
"Lapsille suunnatuissa kirjoissa ja näytelmissä käsitellään usein älyttömän isoja asioita, elämän suurimpia kysymyksiä. Aikuisille tehdään kevyempää", Liisa Toivonen sanoo havainneensa.
Hänelle Veljeni Leijonamieli on yksi lapsuuden rakkaimpia ja tärkeimpiä kertomuksia. Ohjaajalle on jäänyt erityisesti mieleen ison veljen Joonatanin johtolause: "On asioita, jotka täytyy tehdä, muuten ihminen ei ole ihminen, vaan vain rikkahippunen."
Kevät loppuunvarattu
Veljeni Leijonamieltä esitetään Nukun isossa salissa. Ensi-ilta on Oulun lasten ja nuorten teatteripäivien avajaisiltana 9. huhtikuuta. Esitys on yli 6-vuotiaille.
Oulun kaupunginteatterin yhdeksän näyttelijän lisäksi mukana on kolme avustajanäyttelijää tekniikan puolelta, kaksi muusikkoa ja yhdeksän teatterin kummikoulun Kuusiluodon lukion oppilasta. Veljesten rooleissa ovat Korppuna Timo Pesonen ja Joonatanina Kasperi Nordman.
Lavastuksen on tehnyt Olli Mäntylä. "Se on neljän tyllin lavastus", hän on tuumannut. Se tarkoittaa, että näytelmän tapahtumapaikat projisoidaan kuvina tylliharsoille, joita on syvyyssuunnassa neljä peräkkäin.
Koreografeja on kaikkiaan kolme, taistelukoreografin lisäksi niitä ovat suunnitelleet Riitta-Mari Punkki-Heikkinen ja Jouni Järvenpää.
Veljeni Leijonamielen kaikkien kevään esitysten liput on varattu. Elo-syyskuun esityksiin on lippuja vielä saatavissa.